Ulkoilevat bengalit

[Orja]

Sissi on ulkoillut satunnaisesti läpi talven, mutta onhan se lumeton metsä aina lumeton metsä...





Kunhan russipennut saadaan muutaman viikon päästä maailmalle, niin viikonloppujen osoite on mökillä, jossa sitten ulkoilumahdollisuudet ovatkin ihan toista.

[Orja]

[Mummi]

joku ottaa kaiken ilon irti ulkoilusta

[ajapi]

Priceless tuo hiekkakuva

[ameise]

AHHAH! nyt pääs kyllä äänekäs nauru!! paras kuva pitkään aikaan miten turkin sai puhtaaksi hiekasta? käytitkö imuria?

[Orja]

Pääosin Sissin turkki ehti puhdistua jo siinä lenkin aika, mutta olihan se vähän multainen kotiin palatessa. En sitä kuitenkaan sen ihmemmin putsannut, meillä ei onneksi ole valkoisia sohvakalusteita tmv.

[sulopulla]

Nyt on kyllä Sissi onnistunut viimosen päälle suojapuvun valmistuksessa, männynneulaset ja kaikki!!!
Pullalassa ei ole kumpikaan bengaleista muistaakseni koskaan piehtaroinut valjaslenkeillä (korjatkaa mikäli olen väärässä ), Lilli sen sijaan piehtaroi vaikka varttitunnin yhtäsoittoa jos sopiva hiekkakasa löytyy!!

Sitten ikävämpiin ulkoiluasioihin nimittäin ulkoiluriemua jälleen varjostamaan ilmestyneisiin punkkeihin! Paikallislehti täällä kaakonkulmalla muistutteli tänään näkyvästi punkkien kantamista taudinaiheuttajista (borreliabakteeri ja TBE-virus) ja niistä aiheutuvista vakavista sairauksista (borrelioosi ja puutiaisaivokuume) Harvinaisempaa puutiaisaivotulehdusta on myös viime vuonna löytynyt ensi kertaa Kymenlaaksosta.
Ikävä kyllä joudumme toteamaan että varsinkin täällä Pullalan asuinympäristössä punkkihavaintojen määrä on parissa vuodessa kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Viime kesänä ei sellaista valjasulkoilulenkkiä enää ollut, jonka jälkeen ei parin millin mittainen ällötys olisi kiipeillyt jossain kohtaa ulkoilijan turkkia. Uskomattomalta tuntui että punkkeja löytyi kissoista myös täysin klaniksi parturoidun nurmikentän keskelle tehdyn lenkin jälkeen..Oma mielikuva korkeassa heinikossa vaanivista punkeista on siis täysin tuulesta temmattu. "Puremisvaiheeseen" asti edenneitä punkkeja en kylläkään kissoista tavannut, mutta lenkin päätteeksi tehdyt turkin seulonnat kestivätkin about puoltuntia per kissa. Kiva kun kevät jälleen tuli ja lumet suli mutta valitettavasti tänä keväänä ei valjasulkoilut ole enää herättäneet intohimoja ulkoiluttajassa, koska mitä todennäköisimmin punkkien määrä on vain entisestään lisääntynyt. Onneksi Pullat pääsevät säännöllisin väliajoin viikonlopunviettoon mummolaan joka sijaitsee kylläkin samassa kaupungissa, mutta selkeästi punkittomammalla alueella, ainakin toistaiseksi. Kuluneiden vuosien aikana ainoatakaan punkkia ei olla mummolan mannuilla tavattu. Olkaapa bengalistit tarkkoina, siellä ne väijyy!!!

[ameise]

(Tässä kuvassa on bengali.) Bengali maastoutuu:

[Kynsilaukka]

Huh, lomat kohta lopussa ja vuorokausirytmi ihan toivoton... Meillä Nero-poju on aivan lääpällään iltaisista kävelylenkeistä. Aamulla ja päivällä lähinnä vain käväistään valjaissa rappusilla, mutta kun ilta hämärtää, niin kaveri herää. Ensinnäkin rappusilla voitaisiin istua pari tuntia ilman mitään ongelmaa ja seurailla pihan rapinoita. Päiväkävelyllä eteneminen on tuskaisen hidasta, mutta kun lähdemme ulos siinä klo 23 jälkeen, niin henkilökunta saa juosta flexin toisessa päässä! Säntäillään kadun puolelta toiselle, kiivetään eteen tuleviin puihin ja tietysti haistellaan kaikkea mahdollista.

Se mikä minua askarruttaa, on nyt kesällä alkanut merkkailu. Nero on runsas 2,5 vuotias leikattu kolli ja kaveri merkkaa puskia kuin mikäkin kylän kingi! Ymmärtäisin, jos kyseessä olisivat meidän oman tontin rajat, mutta kaverilla ei ole mitään merkitystä sillä, miten kaukana omalta pihalta ollaan. Jos joku muu on paikalla käynyt, niin ei kun omat hajut niitä peittämään. Eikös kissoilla pitäisi olla jotain kunnioitusta toisten reviireille? No, Nerolla ei tunnu ainakaan olevan. Sinäänsä hyvä, sillä vieraita kissoja ei ole enää nähty meidän pihalla kuljeksivan. Kettuun ei sentään näytä tehoavan...

[Mäykynen]

Kyllä meilläkin Mäykynen merkkailee ulkona sujuvasti, vaikka kastraatti onkin eikä siinä tosiaan paljon paina onko kyseessä oma piha vai joku muu alue. Turhan vaatimaton ei kannata olla Tänä kesänä Mäykynen on tosin selvästi vähentänyt merkkailuaan verrattuna pariin edelliseen kesään ja voi mennä useampikin lenkki niin ettei merkata yhtään mitään. Meillä merkkailut ei kyllä valitettavasti tehoa naapuruston kissoihin, vaan ne mokomat käyvät ajoittain silti hengailemassa jopa Mäykysen pihalla. Sitä herra ei suvaitse, vaan jos ikkunasta nähdään vieras tunkeilija, niin sitten seuraavat puoli tuntia ravaillaankin ilme hyvin vakavana ikkunasta toiseen kurkkimassa, mihin tunkeilija meni. Joillain kastraateillakin siis tuntuu olevan kovin tärkeitä nämä reviirijutut. Elliä taas ei voisi paljon vähempää kiinnostaa reviirit tai naapurin kissat: pääasia että pysyvät niin kaukana ettei niitä tarvitse pelätä, mutta muuten ei niin väliä.