Onneksi tässä on ollut pari suht leutoa päivää, että lumessa laukkailu on taas onnistunut - bengalienergialla voisi varmaan lämmittää talon, jos höyryjä ei pääsisi päästelemään välillä ulkonakin. Sisälläkin on onneksi tilaa leikkiä Ramseksen kanssa piilosta, nattaa, 'nouda keppi' leikkiä ym., mutta selkeästi ulkoilu kuluttaa ylimääräistä energiaa huomattavasti paljon paremmin ja bonuksena ulkona tulevat kaikki kiinnostavat hajut, linnut, naapurien koirat ym. Silloin, kun ulkoilu 2-3 kertaa päivässä, on maassa rauha palvelijoiden nukkuessa eli päivärytmi saadaan erinomaisesti synkronoitua bengalin ja ihmisten kesken. Mutta vähäisemmälle jääneen ulkoilun päivinä herra kukkuu ihan vääriin aikoihin (esim. kahdelta yöllä tai kuudelta aamulla) ja "herätyskokouksen" kulku on jotakuinkin seuraava:
1) Karjutaan kovaäänisesti toisella puolella asuntoa
2) Loikitaan ja ryntäillään kovaäänisesti
3) Pyyhälletään makuuhuoneeseen ja aloitetaan puisten kaihtimien kolistelu (tahtoo katsoa öistä lintulautaa juuri tältä ikkunalta)
4) Hypätään makkarin hyllyn päälle ja kurotellaan verhotankoa
5) Avataan vaatekaappien liukuovet ja kiipeillään hyllyillä & laatikoissa kovaäänisesti rymistellen
6) Loikataan sänkyyn riehumaan jonkin lelun kanssa
7) Kyllästytään leluun ja aletaan metsästämään varpaita
Mainittakoon tässä, että makkarimme ovea ei voi sulkea, koska asuntomme on jotakuinkin yhtä isoa tilaa ja oviaukkoon ei myöskään saisi ovea. Lopu talvi, lopu
