Olimme taannoin lomalla mökillä ja meidän riiviö päätti karata 2 kertaa tuon 3 viikon aikana.
Ajattelin jakaa tarinat vaikkapa varoittavana esimerkkinä:
Karkuteillä osa 1:
Hyttysverkolla varustettu ikkuna oli yöllä auki, ja kun aamulla heräsimme, Manua ei näkynyt missään mutta verkossapa näkyi kissan mentävä aukko. Korostan että verkko ei ollut mitään hentoa harsoa, vaan semmoista rautakaupan vahvaa. Myöskään kiinnitys ei ollut pettänyt, vaan toisessa ala kulmassa oli kuin veitsellä vedetty viilto. Siinä sitten äkkiä söin aamupalan ulkona samalla Manua huudellen mutta mitään ei kuulunut eikä näkynyt. Aloin sitten pakkaamaan reppua (juomista, vessapaperia ym.) että jos koko päivä menee metsässä kissaa etsiessä, niin sieltähän se pusikosta tuli muina miehinä, käveli suoraan rappuset ylös ja sisälle. Ei sanonut mitään, vaikka yleensä juttelee kovasti. Tiesi varmaan tehneensä väärin. Oltiin vähän äimänä, mutta en sitten osannut reagoida siihen oikein mitenkään. Olin helpottunut
mutta en nyt hirveästi viitsinyt kehuakaan. En myöskään torunut, koska ajattelin että jos se vielä karkaa niin ei uskalla tulla itse takaisin torujen pelossa.
Ei muuta kun uusi verkko rautakaupasta ja sitten nikkaroitiin vielä rimasta "kalterit" ulkopuolelle.
Karkuteillä osa 2:
Manu hengaili valjaissa hihnaan kytkettynä rappusten kaiteen tolpassa. Vähän väliä kurkkailin että kaikki on ok (tapasi mennä aina solmuun kun kirteli siinä pihassa ja mökin alla, vaikka hihna ei ollut kuin 5m). No, kerran kun kurkkasin niin sydän hyppäsi taas kurkkuun; pelkät tyhjät (kiinni olevat) VALJAAT siinä nurmikolla makasi
. Karkuri löytyi toiselta puolen mökkiä. Ensin komensin nätisti mutta topakasti, yritti luikkia kauemmas. Sitten kun korotin ääntä niin pysähtyi, kävi matalaksi ja antoi ottaa kiinni. Onneksi on auktoriteettia
Pienestä asti olen Manua ulkoiluttanut valjaissa ja se kulkee ja tottelee niissä tosi hyvin mutta kyllä sillä näköjään villieläimen vaistot on, kun katsoo tilaisuutensa tulleen kun silmä välttää! Loppu hyvin, kaikki hyvin
ei 
