Onhan noita salamalaitteita kertynyt. Omistani tiedän, että niillä tulee toimeen, mutta paremminkin toimivia järjestelmiä on pakko olla olemassa. Mäykystä kuvaillessa käytän Canonin omaa langatonta salamajärjestelmää. Ohjaamassa kameran päällä on Canon 580EX ja erillisinä orjina Canon 430EX ja 420EX. Canonin systeemisssä orjasalamat juttelevat infrapunalla pääsalaman kanssa, eli niiden pitää käytännössä olla suoran näköyhteyden päässä toisistaan muutaman metrin säteellä.
Canonin salamasysteemissä voi säädellä kaikkea aika monipuolisesti, mutta automaatiikan onnistumisprosentti ei ole kauhean hyvä ja isoja valotuseroja samoilla asetuksilla tulee aika paljon. Nikonilla on vastaava systeemi, jota Nikonin käyttäjät väittävät paremmaksi, mutta omaa kokemusta ei minulla ole. Näissä Canonin ja Nikonin systeemeissä on se hyvä puoli, että salamalaitteet ovat pieniä ja toimivat pattereilla, eli ne kulkevat helposti mukana, ja valotuksen säätö toimii teoriassa automaattisesti.
Ihan erilainen vaihtoehto on hankkia verkkovirralla toimivia studiosalamalaitteita, joiden tehot säädetään käsin salamassa olevasta ruuvista, ja jotka välähtävät perinteisellä orjakennolla. Molemmissa lähestymistavoissa on hyvät puolensa ja kustannuksetkin aika samat. Riippumatta siitä päättääkö hankkia studiosalamoita vai pikkusalamoita, niin orjasalamoille tarvitsee jalustat ja joitain valonohjaimia, kuten sateenvarjoja tai softboxeja. Johonkin rajaan asti seinien kautta heijastaminen tosin ajaa saman asian.
Alkuun päästäkseen kannattaa hankkia kameran päälle joku salama, jossa on joka suuntaan kääntyvä välähdyspää. Esim. tuo Canon 430 EX tai vaikka toiminnoiltaan vastaavat Sigman mallit. Kohta alkavilla Hulluilla Päivillä näyttää olevan myynnissä Nissinin salamalaite melko halpaan hintaan. Tuo sopii ainoaksi salamaksi, mutta ei toimi hyvin salamajärjestelmän osana. Kaikki salamat ovat kissakuvaukseen riittävän nopeita.
Salamalla kuvatessa objektiivilta ei vaadita samalla tavalla suorituskykyä kuin vallitsevassa valossa kuvatessa. Esim. nykyinen Canonin kittiobjektiivi EF-S 18-55mm f/3.5-5.6 IS on hinta-laatusuhteeltaan kehuttu ja ihan objektiivisestikin hyvä. Näyttelyissä olen pärjäillyt EF-S 17-55 f/2.8 IS:lla ja EF 70-200 f/4 IS:llä. Jotkut muut näyttävät ottavan hyviä näyttelykuvia eri valmistajien 70-200 mm f/2.8 -objektiiveilla ja valovoimaisilla pikkuteleillä kuten 100 mm f/2 tai 85 mm f/1.8. Joku 2.8-valovoimainen tele olisi kyllä kiva omistaa, mutta hinnat ovat aika hurjia
) tai sitten kiertoaikaa kahden välähdyksen välillä. Jälkimmäisessä mielessä uudemmat laitteet ovat vähän vanhoja parempia, mutta kaikista tuntuu aina puhti loppuvan liian aikaisin. Eli oikeastaan kaikki ovat liian hitaita 