Päivitetäänpäs tätä meidänkin tytön tilannetta. Hänhän oli tosi arka meille muutettuaan. Pahimmasta arkuudestaan päästyään, hän tarvitsi elämäänsä vain Viiru-kissamme. Me ihmiset olimme vain todellakin niitä palvelijoita, jotka putsaavat huussin ja antavat ruokaa, muuhun emme kelvanneet.
Tänä päivänä ihmis-seurakin on muuttunut mieleiseksi. Toki Viirulla yhä suuri rooli hänen elämässään, (ja hyvä niin) mutta nyt voi illalla mykertyä äiskän fleece-peiton sisään kun katsotaan telkkaria . Yö-unikin tulee parhaiten palvelus-väen sängyn jalkopäässä olevassa pesässä.
Ilmeisesti Donnamme on hitaasti lämpiävää sorttia, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kuten kulunut sanontakin sanoo.
. Yö-unikin tulee parhaiten palvelus-väen sängyn jalkopäässä olevassa pesässä.