Re: Tara
Posted: 14.07.2010 07:23
Taran ja Barun kesäpäivät on sujuneet mainiosti, eikä mitään isompaa ongelmaa ole ollut; kunnes
Maanantaina oltiin Taran kanssa ulkoilemassa normaalia valjastus reittiä ja kuumuus sai Taran läähättämään aika kovasti. Pysähdyttiin istumaan Malminkartanon aseman rappusille ja vetämään vähän happea loppumatkalle. Rappujen alapäästä ilmestyi näkyviin täysikokoinen Tanskandoggi, kahden naisen taluttamana. Toinen naisista, ei taluttaja, tokaisi kissa ja toinen kysyi missä, mihin vastasin että täälläpä. Naiset vaihtoivat taluttajaa(ilmeisesti omistaja otti koiran haltuunsa). Minä kysyin pitäisikö meidän väistyä pois kulkureitiltä. Vastaus taluttajalta oli ettei tarvitse he menevät vain ohi. Pari metriä ennen kohtaamista koira riuhtaisi taluttajan nurin ja itsensä vapaaksi, säntäsi meitä kohti ja yritti purra Taraa. Mietintäaikaa tasan 0 sekuntia, otin Taran syliin ja lähdin perääntymään hyökkäävää koiraa. Heitin Taran flexissä puisen kaiteen toiselle puolelle, jolloin koira juoksi alakautta ympäri hyökätäkseen Taran kimppuun. Sain nostettua Taran takaisin flexillä syliin. Taran reaktio oli laske irti ja heti ja ainakin kymmenen puremaa kämmenselkääni. Koira tuli läpi aidan välistä, mutta onneksemme olimme jo päässeet eteenpäin kohtaan jossa on uusi teräksinen "panssari"aita. Kun koira oli aivan kohdalla pudotin Taran aidan toiselle puolelle ja koira jäi hölmistyneenä ihmettelemään. Otin koiran kiinni ja muutaman ärräpään saattelema vertavuotavana pyysin omistajaa ottamaan koiransa kiinni. Omistaja kovin voimasanoin "olis V... pitäny ottaa valjaat" ja lähti jatkamaan matkaa, ei edes anteeksi sanaa tullut. Nostin Taran taas flexissä takaisin ja me jatkoimme kohti kotia. Nyt sitten käsi tosi turvoksissa ja kuumetta, mutta eiköhän antibiootit kohta purase.
Nyt taisi mennä yksi Taran yhdeksästä elämästä, mutta ei hätää onhan noita vielä jäljellä.
Maanantaina oltiin Taran kanssa ulkoilemassa normaalia valjastus reittiä ja kuumuus sai Taran läähättämään aika kovasti. Pysähdyttiin istumaan Malminkartanon aseman rappusille ja vetämään vähän happea loppumatkalle. Rappujen alapäästä ilmestyi näkyviin täysikokoinen Tanskandoggi, kahden naisen taluttamana. Toinen naisista, ei taluttaja, tokaisi kissa ja toinen kysyi missä, mihin vastasin että täälläpä. Naiset vaihtoivat taluttajaa(ilmeisesti omistaja otti koiran haltuunsa). Minä kysyin pitäisikö meidän väistyä pois kulkureitiltä. Vastaus taluttajalta oli ettei tarvitse he menevät vain ohi. Pari metriä ennen kohtaamista koira riuhtaisi taluttajan nurin ja itsensä vapaaksi, säntäsi meitä kohti ja yritti purra Taraa. Mietintäaikaa tasan 0 sekuntia, otin Taran syliin ja lähdin perääntymään hyökkäävää koiraa. Heitin Taran flexissä puisen kaiteen toiselle puolelle, jolloin koira juoksi alakautta ympäri hyökätäkseen Taran kimppuun. Sain nostettua Taran takaisin flexillä syliin. Taran reaktio oli laske irti ja heti ja ainakin kymmenen puremaa kämmenselkääni. Koira tuli läpi aidan välistä, mutta onneksemme olimme jo päässeet eteenpäin kohtaan jossa on uusi teräksinen "panssari"aita. Kun koira oli aivan kohdalla pudotin Taran aidan toiselle puolelle ja koira jäi hölmistyneenä ihmettelemään. Otin koiran kiinni ja muutaman ärräpään saattelema vertavuotavana pyysin omistajaa ottamaan koiransa kiinni. Omistaja kovin voimasanoin "olis V... pitäny ottaa valjaat" ja lähti jatkamaan matkaa, ei edes anteeksi sanaa tullut. Nostin Taran taas flexissä takaisin ja me jatkoimme kohti kotia. Nyt sitten käsi tosi turvoksissa ja kuumetta, mutta eiköhän antibiootit kohta purase.
Nyt taisi mennä yksi Taran yhdeksästä elämästä, mutta ei hätää onhan noita vielä jäljellä.