Meillä ei turhia kainostella. Tiitiäinen (Lakun isosisko) olisi kovasti halunnut leikkiä Lakun kanssa jo eilen, lauantaina, mutta Laku ei oikein arvostanut moista tunkeilua. Sähisi vain ja siirtyi etäämmälle siskostaan. Tänä aamuna sitten siirryttiin likemmäs lähikontaktia. Tiitiäinen huuteli Lakua leikkimään matalalla "krrrrruuuu-u" -pyynnöllä ja pyyhälsi portaita yläkertaan. Laku luuli sitä sotahuudoksi ja pakeni olohuoneen sängyn alle piiloon. Ei siis mennyt Tiitiäisen viesti ihan pikkuneidille perille.
Vähän tilanteeseen pettyneenä Tiitiäinen palasi alakertaan ja päätti piiloutua maton alle. Johan alkoi Lakua uteloittaa ja niin sitä mentiin. Ensin vähän kokeiltiin, voiko ton toisen kanssa leikkiä ja lopulta meno olikin kuin vanhoina, hyvinä aikoina. Ensin mentiin edestakaisin ja sitten taas takaisin
Leikin jälkeen neidit siirtyivät kissojen lempipaikkaan unille eli Tiitiäisen pesään, olohuoneen sängyn alle. Siellä ne neidit nytkin uinuvat sulassa sovussa. Eivät vielä ihan kylki kyljessä, mutta sekin aika varmaan vielä koittaa.
Mitä sitten taas tähän huoltajaan tulee, on koti ollut esimerkillisen siisti sitten perjantain. Kummasti olen oppinut korjaamaan tasoilta pois kaiken potentiaalisesti putoavan/särkyvän/satuttavan tai muuten vaan bengalia kiinnostavan irtaimen omaisuuden. Lisäksi ensi viikolle on tiedossa välioven hankkiminen/rakentaminen, kissatarhan tiivistäminen jne. Alkaa remonttikin valmistua nopeassa aikataulussa, kun bengali tulee taloon
Laitan kuvia, kunhan neidit taas heräilevät ja touhuilevat kuvattavaa.