Bengalipulinaa

Miumjau!

Saanko esitellä meidän pikku neiti, Sera

Tämä upea kissa saapui meille jo 11.2.2011, oulusta porvooseen ja on jo kohta 9kk! Sera on todella ihana ja kiltti kisuli, nukkuu joka yö meidän kanssa aina siihen asti kunnes herätyskello herättää, sen jälkeen on íhan mahdotonta nukahtaa uudestaan kun Sera on aika ns.kovaääninen, juttelu alkaa heti kun hän herää ja loppuu vasta kun kaikki palvelijat ovat hereillä ja aamupala syöty, sit alkaakin leikit

Kyllä nämä bengalit ovat vaan niin upeita kissoja, niin aktiivisia ja fiksuja! Ainakin Sera on kun koira, noutaa aina kaikki lelut mitä heitellään, tuo leluja nenän eteen kun haluaa leikkiä ja kantaa jopa tyhjiä kissanruokapurkkeja parveekkelta (keräysastiasta) sisään silloin kun on nälkä. Ja nälkä on 24/7!!

Sera on todella onnellinen kissa, mutta epäilen että hän kaipaa leikkikaveria aina välillä, eli kaveri on tulossa jossain vaiheessa, en ole vielä päättänyt että otetaanko ihan tavallinen maatianen vai bengali...

Seran toinen palvelija on suomenruotsalainen, jos joku ei oo vielä huomannut

Miten tänne voi ladata kuvia?

Tervetuloa palstalle, Pippa! Kuvaohjeita löydät täältä: viewtopic.php?f=23&t=56

Kiitos Kainaloinen!

Tässä tämä meijän rinsessa

Voi hellanduttelis sentään Tervetuloa joukkoon

Aivan ihania kuvia, tulee mieleen Tara pienenä

Tervetuloa palstalle Pippa ja Sera! Mukava kuulla täällä kuulumisia ja nähdä kauniita kuvia pikuisesta.

Jossakin ketjussa on aikaisemminkin tullut kerrotuksi, kuinka huvittavan tarkasti mm. Hur-Murin jälkeläisissä jotkin piirteet näkyvät ja periytyvät polvesta toiseen. Jaguliinan ja Jamin "koiruusperimä" on mitä ilmeisintä . Monesti pitää vieläkin ihmetellä noiden älykkyyttä ja ongelmanratkaisutaitoa. Molemmat noutavat ja tuovat lelun jalkoihin, kun halutaan leikkiä. Lisäksi kantavat juuri vaikka ruokapurkin tai pussin jalkoihin, jos ei ala sapuskaa ajallaan kuulua. Toisinaan jos on jäänyt avattu vajaa purkki hetkeksi esille ja rengaskansi laitettu löysästi loppuruuan päälle, niin kun silmä välttää nämä emot kantavat purkkia jo kohta pentujen nenän eteen ja nostavat sievästi kannen hampaillaan renkaasta lattialle. Sitten kurnutetaan ylpeänä pentuja syömään "kun emo on käynyt teille metsästämässä tällaisen ihanan purkkiriistan" ! Jaguliina vain ei yhtään ymmärrä, kun purkkisaalis ja kansi lattialta napataan äkkiä pennuilta pois (etteivät telo itseään terävään reunaan) ja tyhjennetään sitten loputkin purkista lautaselle. Pussit, jos niitä on esillä, viedään samoin pennuille ja avataan hampailla. Kantavat myös usein ruoka-ajan lähestyessä ruokapaikan tarjottimen täyteen leluja samalla "selittäen" täpinöissään, että "saalistettu on, mutta missä viipyy ilta-ateria". Verkkoterassille menevä ikkuna avataan ja suljetaan aina tassulla mielen mukaan ja toiselle pikkujäynää tehden.

Ou nou; - miten valloittava neiti

Heippa vaan kaikille!

Nonniin, nyt Seran elämässä on tapahtunut ihan hirveesti uusia asioita!!

16.8 meille saapui uusi perheenjäsen, Herra Harald! Sera ei tykännyt yhtään meidän ideasta...Voi että se oli kiukkunen, murisi ja sähisi! Harald oli kuitenkin todella rohkea ja utelias poika niin se haluis tietysti olla Sertsun kaveri mutta ei....Yks päivä kun tultiin kaupasta meillä oli "Avara luonto" ihan livenä meidän olohuoneessa...Sera leikkii leopardi ja se oli vissiin päättänyt Haraldin puolesta että Harald näyttelee tänään gasellia, siellä ne oli kiipeilypuussa, ja Sera roikutti Hartsun puun ulkopuolelle ja puri kaulaan....

N. viikko meni että näistä tappelipukareista tuli kavereita, ja sit oli jo muutto edessä!
Karvakuonot pääsi nyt omakotitaloon, ja täällä riittää lääniä
Kaikki on mennyt oikien hyvin paitsi Pikku Haraldin seikkailut...
Tulin suihkusta ja Sera juoksee kylppärin ja keittiön välillä kun riivattu ja huutaa ihan täysillä ja kattoo mua, ihmettelin että mitä nyt on, sit menin keittiöön kun ihan selvästi se käski mut sinne. Siellä mä kuulen kun Harald itkee jossain keittiökaappin takana...Voi helkkari, mitä mä nyt teen...??? Soitanko palokuntaan vai mitä?
Huomasin että kissa oli jääkaapin ja seinän välissä jumissa, edessä oli paneeli. Otin vasaran ja yritin lyödä paneelit rikki. Tilanne oli kaoottinen, Harald huutaa täysillä paneelin takana ja Sera kattoo mua ja huutaa kun hyeena ihan korvan viereessä. ( Yleensä Sera lähtee samantien karkuun jos on paljon ääniä, esim vasara...).
Noh, kaikki meni hyvin ja pikku Hartsu saatiin pelastettu, ja se päivä Sera ei tehnyt muuta kun katteli koko ajan sen perässä et kai sillä on nyt kaikki hyvin. Siskonrakkautta

Pari kerta olen yrittänyt viedä Sera valjaissa pihalle, mutta se on kyllä niin arka tyttö, katotaan sit taas keväällä kun aurinko paistaa ja ulkona on lämmin!

Sera on aivan ihana kissa, mutta välillä vähän hassu, jos meille tulee vieraita niin se menee samantien piiloon ja vähän ajan päästä tulee kattoo, mut on koko ajan varuilla, ja kun mun vanhemmat tulee käymään ( erittäin eläinrakkaita ihmisiä) niin se pysyy piilossa koko ajan, viimeksi ku ne kävi täällä niin Sera oli 7h piilossa..???!!
Voiko se olla että se tuntee koiranhaju, kun mun vanhemmilla on koira, Sera ei ole kyllä ikinä nähnytkään koiria että en tiedä mistä semmonen pelko tulis? Meidän äiti on ihan rikki kun on ei ikinä päässyt silittämään Sertsun ihana turkki eikä oikein ikinä kunnolla nähnytkään sitä .

Mutta kyllä tää elämä näitten karvakuonojen kanssa on aivan ihana, kun näkee että ne ovat onnellisia niin ei voi muuta kun hymillä ja olla onnellinen !