Heippa!
Kaikki täpläturkkiset rodut ovat minua jo jonkin aikaa kiinnostaneet, ja erityisesti bengali vaikuttaa mukavalta rodulta. Eräs nettituttuni kuitenkin joskus mainitsi, että bengalit ovat hyvin "vaikeita", ts. vaativat paljon aktivointia, virikkeitä ja leikkiseuraa ja ovat muutenkin kissamaailman border collieita. Pitääkö tämä paikkansa?
Bengalin aktiivisuus
Moderators: huiskamestari, Mäykynen, kainaloinen, toimitus, Mummi
Re: Bengalin aktiivisuus
Hei Annamau
Tuttusi on kyllä oikeassa eli bengali on paljon aktivointia vaativa kissarotu, joka vaatii virikkeitä ja leikkiseuraa. Kaunista täpläturkkista sohvakoristetta siitä ei saa millään. Virikkeetön bengali helposti turhautuu ja keksii tekemistä ihan itse ja tällainen omatoimitekeminen ei välttämättä taas ihmistä hirveästi ilahduta. Tylsistynyt bengali hakee helposti huomiota esim. tekemällä kaikenlaista kiellettyä (vaikka pudottelemalla tai pureskelemalla tavaroita) tai vaatii huomiota kovaan ääneen huutelemalla. Vertaus bordercollieen on siis suhteellisen osuva, jos verrataan aktivointitarvetta. Toisaalta bordercolliehan on hyvin ohjaajaherkkä koira, joka omaksuu uudet asiat hyvin herkästi ja tässä bengali eroaa ja on luonteeltaan kuitenkin täysin kissamainen. Bengali ei siis opi mitä tahansa, mitä sille hiukan yrittää opettaa, vaan on kyllä itsenäinen (joskin usein seurallinen) ja itsepäinen kuten kissat yleensäkin eikä sillä ole koirille tyypillistä mielyttämishalua. Toki kissat ja bengalit oppivat asioita ja niitä voi hyvin aktivoidakin kouluttamalla kaikenlaisia temppuja, mutta ei kannata olettaa, että kissan aktiivisuus näkyisi erityisen herkkänä ohjaajanlukutaitona tai poikkeuksellisen nopeana temppujen oppimisena.
Tuttusi on kyllä oikeassa eli bengali on paljon aktivointia vaativa kissarotu, joka vaatii virikkeitä ja leikkiseuraa. Kaunista täpläturkkista sohvakoristetta siitä ei saa millään. Virikkeetön bengali helposti turhautuu ja keksii tekemistä ihan itse ja tällainen omatoimitekeminen ei välttämättä taas ihmistä hirveästi ilahduta. Tylsistynyt bengali hakee helposti huomiota esim. tekemällä kaikenlaista kiellettyä (vaikka pudottelemalla tai pureskelemalla tavaroita) tai vaatii huomiota kovaan ääneen huutelemalla. Vertaus bordercollieen on siis suhteellisen osuva, jos verrataan aktivointitarvetta. Toisaalta bordercolliehan on hyvin ohjaajaherkkä koira, joka omaksuu uudet asiat hyvin herkästi ja tässä bengali eroaa ja on luonteeltaan kuitenkin täysin kissamainen. Bengali ei siis opi mitä tahansa, mitä sille hiukan yrittää opettaa, vaan on kyllä itsenäinen (joskin usein seurallinen) ja itsepäinen kuten kissat yleensäkin eikä sillä ole koirille tyypillistä mielyttämishalua. Toki kissat ja bengalit oppivat asioita ja niitä voi hyvin aktivoidakin kouluttamalla kaikenlaisia temppuja, mutta ei kannata olettaa, että kissan aktiivisuus näkyisi erityisen herkkänä ohjaajanlukutaitona tai poikkeuksellisen nopeana temppujen oppimisena.