Täällä ollaan yhtä lailla täpinöissä agilitystä. JiiHaa! Ilmoittautuminen meni ihan viime metreille, kun oli "vähän" vaikeuksia saada sumplittua perjantai-iltaiset treenit perheen normiaikatauluihin. Meidän Hipsu Lumihiutale opettelee nyt sitten saman tien junamatkustelua, kun aletaan treenien jälkeen körötellä lauantaisin herra Kurnauksiksen perässä mökille junalla... Onneksi neiti on valmiiksi tosi pro kopassamatkustaja, mutta junan hälinä ja muut matkustajat voivat kyllä aiheuttaa hämminkiä?! Näillä näkymin tullaan myös paikanpäälle parilla paikallisjunalla, kun en oikein tykkää ajaa Helsingin nurkilla ruuhkissa. Hahmotin Höyläämötien niin, että sinne olisi siedettävä matka Valimon seisakkeelta(?) Täytyy ehkä vielä käydä koekävelyllä ilman kissaa
Meillä on myöskin tuo mainittu herkkuongelma, kun Hipsulle ei oikein mikään kelpaa. Kai tarvii ottaa kinkkupaketti mukaan... Onko mitään tietoa, kuinka paljon "herkkuja" tarvitaan per kerta? Houkutellaanko kissaa pelkällä ruoalla vai onko apuna huiska tms?
Meillä on suosikki namupala palvikalkkuna, irtomyynnistä, tosi voimakkaan savuntuoksuisia siivuja. Toinen hyvä on katkarapu. Ainut naminappi, joka meillä saanut jonkinlaista suosiota on Stockmannilta Pit´r Pat pienet kalanmuotoiset namut rasiassa (sis mm maksaa ja merilevää).
Muoks. luulen, että kotona herkut on pop, mutta paikan päällä voidaan itse pitää kinkku picnic ja benkut varmaan huiskilla yms parhaiten ohjattavissa, kun kuitenkin ne muut bengalit ja uusi paikka kiinnostaa varmasti paljon.
Last edited by Mistymoon on 18.08.2009 10:15, edited 1 time in total.
NalaPala wrote:Onko kellään hyviä ideoita herkkuruuaksi ja palkkioksi?
Ainakin Gimpetin juustonamit on kelvannu tosi hyvin melkein kissalle kuin kissalle, ja ainakin meiltä (Ompun Fauniksesta) niitä saa ostaa kappaletavarana, eli ei mene koko purkki hukkaan jos ei maistukaan.
Naminhan ei tarvi olla tehdastekoista. kokeile vaikka keitettyä kanaa tai kuivattua (tai kypsennettyä) possunsydäntä. Nams.
No tuo kuivattu sydänhän on ollutkin Nalan herkkua, joten sitä pitää mennä taas ostamaan. Jos ottaa sitä ja katkarapuja ja ison määrän huiskia, niin ehkä meidänkin tänttäränttä haluaa kokeilla agiesteitä
Ja jos kissat ei tajua ideaa, niin kyllä minut saa tekemään melkein mitä vain ruokapalkalla
Meilläkin voi tulla junamatka eteen ainakin välillä, harmittaa kun ei mene yksi juna suoraan vaan pitää Leppävaarassa vaihtaa. Nala on aikas äänekäs matkustaja, joten ruuhka-aikana ei olla varmaan toivottuja junailijoita.
Ja ainiin, ylihuomiseksi sovittu vierailu äidille. Nalle ei ole siellä käynyt, joten vähän uusia paikkoja nyt ennen treenejä. Kiitos Orjalle hyvästä vinkistä!
Meillä ei kanssa jostain syystä syödä mitään herkkunappeja, mutta Tapsi-tikut maistuvat! Tosin luulen, että kun me Sepon kanssa lähdetään agiliitämään niin turvaudun varmaankin kinkkuun. Sepottaja kun nyt syö mitä vaan... Osaan vaan jo jotenkin kuvitella kuinka Seppo stoppaa keskelle rataa ja jää vaan karjumaan kurkku suorana lisää ruokaa.
Kieppi, BEN n 24 32
Seppo, BEN n 24
Vilma, BEN n 24
Viisi yötä benkkuagilityyn on.. laskin aivan itse äsken..
Muutama kysymys heräsi tässä, pitääkö se 10 euroa olla aina maksaa käteisellä, vai maksetaanko kaikki 4 kertaa jotenkin yhdessä? Mitäs sitten, jos meidän neiti päättää, että _vihaa_ agilityä ja etenkin niitä muita kissoja, niin maksanko silti kaikki kerrat? Tarkoitan siis, että jos käydään pari kertaa ja kissa vain stressaa eikä nauti olostaan, niin maksaako silti sen 40 euroa?
Kyllä varmaan eikös? Käy siis minulle ehdottomasti ja on varmasti reiluinta kaikkia kohtaan, ajattelin vain kysyä näin etukäteen kun meidän Nalle on melko kokematon uusien paikkojen suhteen. En siis osaa kuvitella kuinka pilkkumekko suhtautuu uuteen paikkaan ja etenkin teihin muihin palvelijoihin Ulkona siis kaikki uudet ihmiset ovat maailman kauhein asia, vaikka kotona onkin kaikkia vieraita aina vastassa.
En pyri vastaamaan NalaPalan kysymykseen, kun en mitään koko hommasta tiedä (paitsi että olisi hauska että täällä keskemmälläkin Suomea olisi tuommoinen mahdollisuus)
Mutta olisi tosi mukavaa, jos lähettäisitte kuvakertomuksia agilityharjoituksista meille muille jotka emme mukaan pääse.
Siis vaikkapa jäsenlehteen
Jos haluat talon parhaalle paikalle: siirrä kissaa :-)
Me ollaan siis tulossa kera kahden bengalin ja agilitysta on kokemusta koirapuolelta, mitä tässä ajattelin jakaa. Eli meidän tipsu on käynyt monella agi kurssilla ja aina on sieltä vaatimattomammasta päästä, mitä tulee suoritukseen. Tipsut ovat aivan ihania, mutta itsepäisiä koiruleita Mutta vaikka tipsu ei loistakkaan kursseilla, niin tykkää aivan valtavasti käydä siellä. Aina kun lähdetään autolla liikeneteeseen niin koiruli on niin innoissaan, että sukat pyörii jaloissa. Aina ei siis kannata katsoa sitä käytöstä siellä agi radalla saati suoritusta niin yksiselitteisesti, koiralle- ja kissalle- kokemus käydä kurssia voi olla hyvinkin mieluinen ja virikkeellinen, vaikka ei kurssin priimus olisikaan. Näytelyistä ei jostain syystä meidän koira tykkää (kuka voisi vastustaa ympyrän juoksemista kireässä ilmapiirissä ja pöydällä kopeloitavana asennossa seisomista....), joten tuo agility on mukava vaihto ehto meille, kun kuitenkin tykätään koiraa aktivoida ja harrastaa ja ollaan sitä mieltä, että harrastuksen valinnan lähtökohta on eläimen viihtyminen
Näin olen ymmärtänyt, että käteisellä maksetaan. Täytyykin laittaa tästä muistutus vielä kaikille osallistujille. Idis oli, että osallistujat sitoutuu näihin neljään kertaan, eli maksaa 40 egeä, kävi tai ei. Ei sillain, että epäilisin etteikö Nalle viihtyisi. Kuten Mistymoonkin tuossa kertoili kokemuksistaan koirapuolella, kaikki kissat nauttivat agilitystä omalla tavallaan. Muista kissoista ei tarvitse huolehtia, koska ne ovat omissa häkeissään tai bokseissaan kun on Nallen vuoro.
Ensimmäinen kertaa menee ohjaajan mukaan lähinnä ihmettelyyn, joten sulavia esteiden ylityksiä ei varmaan kannata ensimmäisellä kerralla odottaa.
Ja mummille: agilitystä tulee juttu Glitterin nelosnumeroon (hintaneuvottelujen tuloksena ), ja eiköhän kuvia saada tänne palstalle jo heti perjantai-iltana
Orja von Kissukkala
Sissi BEN n 24; Siri RUS; Saga BEN n 24 31; Sani NFO d 03 23; Nottis RUS
R.I.P. <3 Herra Makkonen
Ulkona siis kaikki uudet ihmiset ovat maailman kauhein asia, vaikka kotona onkin kaikkia vieraita aina vastassa.
Mutta vaikka tipsu ei loistakkaan kursseilla, niin tykkää aivan valtavasti käydä siellä. Aina kun lähdetään autolla liikeneteeseen niin koiruli on niin innoissaan, että sukat pyörii jaloissa. Aina ei siis kannata katsoa sitä käytöstä siellä agi radalla saati suoritusta niin yksiselitteisesti, koiralle- ja kissalle- kokemus käydä kurssia voi olla hyvinkin mieluinen ja virikkeellinen, vaikka ei kurssin priimus olisikaan. Näytelyistä ei jostain syystä meidän koira tykkää (kuka voisi vastustaa ympyrän juoksemista kireässä ilmapiirissä ja pöydällä kopeloitavana asennossa seisomista....), joten tuo agility on mukava vaihto ehto meille, kun kuitenkin tykätään koiraa aktivoida ja harrastaa ja ollaan sitä mieltä, että harrastuksen valinnan lähtökohta on eläimen viihtyminen