bengalin terveys?

[Marica]

Heips!
Vannoutunut koiraihminen täällä haaveilee bengalista Kyseessä on enimmäisen OMAN kissan hankinta ja olen imenyt tietoa (kissoista yleisesti ja eritoten bengaleista) kuin sieni. Ajattelin bengalin olevan ylesiterve kissa jolla ei esiinny paljon periytyvia sairauksia eikä vikoja, kunnes sitten aloin lukemaan tätä foorumia ja pää meni ihan sekaisin

Vaikka molemmat koirani ovat sekarotuisia junnuina tulleita kodinvaihtajia haluaisin kuitenkin ihan rotukissan. Silloin tietäisi edes vähän minkälainen kissa siitä sitten kasvaisi ja olisi se kasvattajan tuki jos jotain ei tiedä tai ymmärrä. On vaan jotenkin hirveen vaikeeta löytää kunnollista tietoa mistään..

Vaikuttaa siltä että kissojen perinnölisten sairauksien ja vikojen tutkinta on tosi paljon jäljessä koirien kaikkiin tutkimuksiin verrattuna.. ja nyt kun löysin tämmöisen keskustelupalstan, missä on ihmisiä jotka oikeesti tietää ja ymmärtää näitä juttuja ja myös puhuu näistä asiaoista (moni ihminen kun ei edes usko että kissalla mitään periytyviä sairaksia esiintyisi), en oikein tiedä mitä pitäisi ajatella..

Mulla siis kissojen terveystietämys aika huono, niin miten yleisiä fip ja fel virukset ovat kissoilla silleen ylipäätänsä? entä bengaleilla? ja entä sydänviat?

Iso kiitos jos jaksatte valaista tietämätöntä

[kapatrik]

Moi!

Kissoja on jalostettu laajamittaisesti paljon vähemmän aikaa kuin koiria ja sehän on fakta, että mitä laajempaa kasvatus on ja mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän kaikenlaista löytyy. Monet kissoja vaivaavat sairaudet ovat yleisiä kaikilla nisäkkäillä, myös ihmisillä. Läheskään kaikkien periytymismekanismit eivät ole selvillä. Yhtä mieltä ollaan kai siitä, että HCM, PKD (munuaissairaus) ja PRA (silmäsairaus) ovat pääasiassa perinnöllisiä. FIPiä esiintyy kaikilla kissoilla, mutta joillakin roduilla on havaittu olevan suurempi alttius sairastua siihen. Amerikkalainen geneetikko Leslie Lyons, joka on tutkinut kesykissojen geenejä ja perinnöllisyyttä, kertoi Suomessa pitämillään luennoilla, että bengali on yksi niistä roduista joilla on kohonnut FIP riski. Sittemmin olen päässyt lukemaan tutkimuksen johon hänen sanomansa perustuu ja siinä oltiin tutkittu 3000 kissaa, joista 8 oli bengaleita. Näistä kahdeksasta yksi oli sairastunut FIPiin ja siitä sitten pääteltiin, että bengaleilla on 12% todennäköisyys sairastua. FIPiä esiintyy, sen tiedämme hyvin, mutta tuo 12% on aika hatusta vedetty tuon kyseisen tutkimuksen perusteella. Eräälä rodun harrastajien postituslistalla asiasta keskusteltiin vilkkaasti ja siellä kerättiin sitten listaa sairastuneiden kissojen määrästä/syntyneet pennut. kun kasassa oli noin 2000 pentua, näistä 2 % oli kuollut FIPiin. Monella kasvattajalla oli selkeä havainto, että tautitapaukset kasautuivat tiettyjen kissojen jälkeläisiin. Mutta myös yksittäisiä tapauksia esiintyi runsaasti.

HCMaa esiintyy myös bengaleilla. Geenitestiä ei vielä ole kehitetty, mutta työ on käynnissä. Tällä hetkellä kerätään tarvittavia näytteitä eri vertailuryhmien kissoilta. Tällä hetkellä ainoa tapa taistella tautia vastaan on sydämien ultraaminen säännöllisesti. Myös muiden kuin jalostuksessa käytettävienkissojen ultraaminen olisi tärkeää.

PRAta esiintyy myös bengaleilla. En ole kuullut Suomessa yhdestäkään tapauksesta, mutat se ei tarkoita sitä, että niitä ei olisi. Kissa pystyy kompensoimaan näkökyvyn puutteen hämmästyttävällä tavalla. Omistaja ei välttämättä huomaa kissansa sokeutta lainkaan.

PKD kuuluu kaikkien rotujen tautikirjoon, vaikka en olekkaan itse kuullut että se olisi bengaleilla erityinen ongelma, mutta tiedetään, että sitä esiintyy kaikilla kissoilla.

Erilaiset luuston ja tukielinten vaivat ovat kissoilla huomattavasti harvinaisempia kuin koirilla. Koko erot rotujen välillä ovat huomattavasti pienemmän kuin koirilla, mutta samaan suuntaan ollaan menossa. Esim. Maine Cooneilla tavoitellaan jatkuvasti suurempaa ja suurempaa kokoa, eikä tämä suuntaus ole bengaleillakaan ennen kuulumaton. Myös lonkka ja polviongelmat ovat yleistymään päin.

Allergioita ja autoimmuunisairauskia esiintyy myös, kuten kaikilla elollisilla. Mitenkään erityisen yleisinä en niitä pitäisi, mutta niitä esiintyy kyllä. Yleisempi vaiva taitaa olla eri asteinen herkkävatsaisuus, erityisesti pitkälle prosessoidut teolliset ruuat saattavat aiheyttaa löysävatsaisuutta. Onko tällasen takana sitten allergia, vai periaatteessa elimistön protesti sille, että eläimelle syötetään ravintoa, joka on sille luonnotonta, kuten prosessoituja viljoja, jotka eivät kuulu luontaisesti kissan ruokavalioon.

Bengali on rotuna suhteellisen terve. Sillä ei ole sellaisia fyysisiä piirteitä, jotka jo ihan sinällään aiheuttavat eläimelle ongelmia. Ei ole olemassa rotua, jossa edes suunnilleen joka toinen yksilö elää elämänsä hamaan loppuun asti ilman minkäänlaisia vaivoja. Jos joku sellaista väittää, joko valehdellaan tai ei tiedetä/haluta tietää asioista. Bengalit kärsivät yleisesti samoista vaivoista kun muutkin rodut. Rotu on saanut rakennuspalikoita monesta rodusta, jotka tuovat sen geenistöön hyvää ja huonoa. Täällä foorumilla puhutaan asioista suhteellisen avoimiesti. Suurin osa kirjoittajista on tavallisia lemmikkikissan omistajia, vaikka kasvattajiakin on toki mukana. On tärkeää, että asioista puhutaan ja kirjoitetaan, bengalipopulaatiomme on pieni, eikä meillä ole varaa pilata rotua sillä, että ongelmat lakaistaan maton alle.

Nämä ovat vain omia ajatuksiani ja havaintoja vuosien varrelta. Itselläni on ollut bengaleita seitsemän vuoden ajan. Neljästä bengalistani kaksi, naaraat 5 v ja 2 v ovat käyneet eläinlääkärissä rokotuksilla, pentuultrissa, terveystesteissä ja sydänultrissa. 7 vuotiaat pojat ovat poteneet pentuina yhden mahapöpön, näyttelytuliaisen ja toinen lisäksi yhden idiopaattisen pissatulehduksen vuoden ikäisenä. Hammaskiveä on postettu molemmilta pojilta. Toistaiseksi ovat olleet aika terveinä. Meillä käydään ahkerasti näyttelyissä tyttöjen kanssa ja niitä molempia ovat paijanneet lukemattomat kädet ja ovat olleet terveitä.

FELvin mainitsit myös. Kyseessä on tartuntatauti, joka vaatii lähikontaktin, se tarttuu yleensä astutuksen tai tappelun yhteydessä. Kyseinen sairaus ei katso kissan rekisterikirjaa, Suomessa testataan lähes kaikki jalostuskissat tätä vastaan, pakollista se ei ole, mutta tuskin kukaan järki-ihminen haluaa pelata kissansa kanssa venäläistä rulettia ja jättää testaamatta. Tauti on Suomessa harvinainen juurikin tuon ahkerean testaamisen ansiosta.

Tällä hetkellä FIPja HCM ovat kissojen sairauksista ehkä eniten tapetilla ihan maailmanlaajuisestikkin. Molempia tutkitaan aktiivisesti ja tietoisuutta niistä halutaan lisätä. Rotu on Suomessa hyvin uusi, monet ensimmäisistä tänne tuoduista kissoista on yhä elossa ja voivat hyvin. Nämä kissat ovat nykyään arviolta 13-15 vuotiaita.


Muut saavat jatkaa, ei oikein pää toimi enää tähän aikaan yöstä . Mutta se tärkein, älä sitä säikähdä, että ihmiset puhuvat asioista, vaikeneminen se on vaarallista!

[Mistymoon]

Hieno kirjoitus

Sulla Kapatrik ja varmasti muillakin listalaisilla on yli 7v ultrattuja terveitä bengaleita. Niiden näytteitä kerätään verrokkiryhmään geenitutkimukseen ja TIBCS maksaa 100USD palkkion osallistuneelle. En nyt ihan satavarma ole, onko vain jäsenille, mutta kysyn asiaa, mikäli ei jäsen haluaa osallistua. Ketä kiinnostaa laittakoon yksäriä

[JiiJ]

Tasan viikko sitten oman bengalin saaneena olen lueskellut kaikkea mahdollista tältä foorumilta ja muualtakin. Kapatrikin kirjoitus on kyllä todella hyvä! Pois se kaikki piilottelu ja salailu ja vaikeneminen ja aletaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tällä en nyt tarkoita bengaliporukkaa, koska vastahan olen teihin tutustunut enkä tiedä teistä tai bengaleista vielä paljoakaan, mutta tuon kirjoituksen voisi laittaa mille tahansa eläinfoorumille. Varsinkin tämän kohdan:" Ei ole olemassa rotua, jossa edes suunnilleen joka toinen yksilö elää elämänsä hamaan loppuun asti ilman minkäänlaisia vaivoja. Jos joku sellaista väittää, joko valehdellaan tai ei tiedetä/haluta tietää asioista."

Itselläni on aikaisemmin ollut hiiriä, hamstereita, kaneja ja koira. Hevosia harrastan aktiivisesti, mutta omaa ei ole ollut. Tuo lainattu lause koskee näitä kaikkia eläinlajeja ja silti jokaisen lajin ja rodun kohdalla olen kuullut väitteen, että juuri näillä ei ole mitään. No, menee ohi aiheesta, mutta halusin vaan kiittää Kapatrikia asiallisesta ja informatiivisesta viestistä. Vielä kerran sanon saman asian: en kuvittele, että juuri bengaliporukassa vaiettaisiin sairauksista vaan enemmänkin olen tässä kiittämässä siitä, että asioista voidaan puhua avoimesti.

[cattis]

kapatrik tuossa antoi tosiaan hyvän katsauksen rodusta ja kissoista yleensäkin. Kiitos siitä .

Roduissa ja kasvatuksessahan on aina mahdollisuus jonkin geneettisen ongelman esille putkahtamiseen. Sitä ei voi etukäteen pelätä tai kieltää, vaan on vain yritettävä olla valppaana, jotta ymmärtäisi toimia tarvittaessa oikein. Itsekritiikkiä vaativa taitolaji tämä kasvatus. Tietoa perimästä kaikkine mekanismeineen on vielä todella vähän. Tämä rakas rotumme saa toisinaan geneetikoiltakin huulen pyöreäksi, kun jonkin on luultu olevan faktaa kissojen perimässä, tuleekin bengali ja heittää geeneillään pakan sekaisin. Rotu on siis positiivisesti hauskan haasteellinen ja mielenkiintoinen. Bengaleiden ansiosta kissagenetiikka yleensäkin on saanut potkua maailmalla. Olkaamme siitä ylpeitä. Käsitykseni on, että bengaliporukka on myös keskimääräistä kiinnostuneempaa yleensä kissagenetiikasta. Tämä voi pistää poikkeavuudellaan uusien rodusta kiinnostuneiden silmään ja luoda ehkä hiukan väärää mielikuvaa bengalin terveydestä.

Mitä enemmän kokemuksen tuomia ajatuksia vaihdetaan, sen parempi kasvatuksen kannalta. Ymmärrys voi kasvaa vain tiedon myötä ja mistä sitä tietoa paremmin saisi kuin muilta saman rodun kanssa aktiivisesti toimivilta.Kunnioittava suhtautuminen kanssaharrastajiin ja heidän havaintoihinsa rodun suhteen luo rakentavan ja vapaamman ilmapiirin myös ongelmista puhumiseen. Sitä olen ilokseni ollut bengalipalstalla havaitsevinani huomattavasti useammin kuin joillakin muilla palstoilla. Tämä hyödyttää eniten rakastamaamme rotua, ja uskoisin antavan jotain hyödyllistä evästä muillekin kissaharrastajille. Jokainenhan meistä on omien kissojensa paras asiantuntija ja vapaa ajatusten vaihto omalta näkökantiltaan tuo taas arvokkaita tiedonmurusia tähän palapeliin.

Toisinaan jokin tietty terveysasia nousee hetkeksi ylitse muiden ja saattaa pistää jonkun uuden palstalla kävijän pään pyörälle. Tasapainoinen ja monipuolinen pohdinta ja informoiti on aina hyödyllisintä, silloin lukijalle annetaan mahdollisuus saada monipuolista tietoa rodusta.

Omalta kohdaltamme voisin kertoa, että esim. meidän papparainen Hurmuri, Tabasco of CattiCartano (kuva: Foorumilaiset esittäytyvät) on ensimmäisenä Suomeen rekisteröity bengali (naaraamme Typyn kanssa) ja voi edelleen hyvin meillä - näistä alkoi bengalikasvatus täällä. Hurmur ei ole käynyt koko elämänsä aikana, tähän asti, koskaan lääkärissä minkään vaivan takia, jos ei sellaiseksi katsota kastraatiota . On tarvittu vain rokotuskäynnit.

Meille on vuosien saatossa tullut bengaleita useilta kasvattajilta, useista eri linjoista, lisäksi käyttämämme vieraat urokset jälkeläisineen. Eli aika monipuolinen otos. Näiden kaikkien vuosien aikana meillä on omia aikuisia bengaleita tarvinnut käyttää eläinlääkärillä jonkin vaivan takia alle kymmenen kertaa ja niistäkin kerran silmätulehduksen takia (raapaisu), kerran synnytyksen takia (pentu juuttui), kerran aikuisen vasta tulleen tuontikissan takia varmuudeksi. Kuulostaa aika uskomattomalta, kun itsekin asiaa näin oikein miettii. Olemme siis päässeet tosi tosi vähällä ja kiitollisia siitä, sillä tiedostamme täysin, mm. birmoja aikoinaan kasvattaneina, että toisinkin olisi voinut olla. Verikokeiden jne. kasvatukseen rutiinisti kuuluvien ja muuten vain harrastusmielessä mielenkiintoisten juttujen takia käydäänkin sitten useammin , on ultraa, röntgeniä, dna-testiä jne.

Näiden jälkeläisilläkin, jo aika monessa polvessa, on ollut suhteellisen vähän ongelmia. Nuokin ongelmat ovat olleet lähinnä yksittäistapauksia, eikä mitään "punaista lankaa" johonkin erityisesti bengaleilla periytyvään ole tullut tähän asti meillä vastaan. Mutta mihinkään utopistiseen pilvilinnaan ei pitä tuudittautua, vaan koko ajan on tuntosarvet ylhäällä ja kaikki vähänkään poikkeava tai toistuva on otettava vakavasti.

Ruokapuolesta täytyy todeta, kuten kapatrikkin mainitsi, että bengalin vatsa reagoi lähes varmasti, jos sille syötetään epämääräisiä viljamössöjä ja muita sekalaisia purkkipöperöitä usein. Sen ruuansulatus toimii aivan normaalisti, jos se saa kissalle lajinomaista ruokaa pääsääntöisesti. Raaka liha on bengalille parasta ruokaa, höystettynä pienillä määrillä sisäelimiä ja broiskun raakoja siipiä. Kalkki ja vitamiinilisästä on huolehdittava päivittäin, se pitää *aina* muistaa! Bengalin luusto ja lihaksistohan kehittyy pari vuotta.

Laadukasta purkkiruokaa, joka sisältää pääasiassa vain lihaa, joskus korkealaatuista tonnikalaa (niissäkin on huimia eroja) voi antaa myös päivittäin. Noissa ruuissa ei aina ole lisättynä esim. tauriinia tai muita tarpeellisia lisäravinteita, silloin ne on lisätävä ruokinnan yhteydessä. Kannattaa siis aina ja ehdottomasti lukea tuoteselosteet. Tätä ei voi liikaa korostaa, sillä monen purkin kyljessä lukee täysravinto vaikka se ei sitä kissan kannalta olisikaan.
Tarjolla meillä on lisäksi koko ajan vapaasti hyvin laadukasta kuivaruokaa, kuten 85% kanaa sisältävää (ilman viljaa) ja vielä erityista täyskuivalihatuotetta, joka vastaa kokonaista riistaa, sisäelimineen luineen päivineen.

Näiden ensimmäisten bengaliemme kanssa meni tovi, ennen kuin ymmärsimme tämän ruokapuolen erityisen tärkeyden bengalilla, sillä meillä ei ollut oikein ketään keneltä kysyä. Mutta massujen ajoittainen löysyys ja haju sai hälytyskellot nopeasti soimaan. Loogisella päättelyllä kissan lajinomaisesta ravinnosta saimme vatsat kuntoon, vaikka yleisesti silloin ei oikein kukaan puhunut kissojen raakaruokinnasta mitään. Päinvastoin sitä pelättiin ja kauhisteltiinkin, myös rodun päämaassa Amerikassa. Jatkoimme kuitenkin hyväksi havaittua raakalinjaa, tulokset puhuivat puolestaan. Onneksi nyt on jo toisin, ja tietoa etsivälle löytyy paljonkin.

Kun meiltä usein kysytään rodun terveydestä, niin vastaamme, että koska bengalirodun taustalla on monia kissoja, sieltä voi periaatteessa tulla perimässä ihan mitä vaan, mitä muillakin kissaroduilla on. Siihen on aina hyvä varautua.

Tässäpä pidemmän ajan käytännönkokemusta ja näkökulmaa bengaleiden parissa.

[sulopulla]

Lemmikkikissan omistajan näkökulmasta painottaisin tuota ruokinta-asiaa todella. Se on varmaan se tärkein asia johon huomio kannattaa kiinnittää ja johon kissanomistaja myös helpoiten voi vaikuttaa mikäli mahdollisten ruokintaperäisten ongelmien ennaltaehkäisy kiinnostaa. Talouden kolme kissaa ovat koko ikänsä syöneet pääasiassa raakaruokaa eli suomeksi sanottuna erilaista LIHAA joka on hyvin maistunut myös porukan maatiaisedustajalle. Kuten Cattis edellä mainitsi, ruokapaketin kyljessä olevat tarinat kannattaa lukea tarkkaan. Tätä ennen ruokkijan on tietysti ymmärrettävä itse, minkälaista ravintoa kissan kuuluisi syödä. Lisäksi ruokintamääriin kannattaa kiinnittää huomiota. Itse en seisota ruokia ns tarjolla (hyvin harvassa on ne kerrat että kissat olisivat jättäneet syömättä lautasiaan tyhjäksi näiden vuosien aikana!) En tarjoaisi kokopäiväisesti edes raksuja, sillä jotenkin olen näiden samaisten vuosien aikana tullut vakuuttuneeksi siitä että ne raksut päätyvät aina siihen yhteen ja ainoaan killimahaan joka siitä sitten entisestään vaan kasvaa..(ymmärrän kyllä että joskus näin on mahdollisesti tehtävä ihan ruokinnan järjestymisen/sujumisen kannalta).
Onneksi bengalinomistajalla on näissä ruokinta-asioissa apunaan kissansa kasvattaja, joka varmasti parhaiten osaa antaa ruokintakysymyksiin ohjeistusta.
Näyttelyissä on käyty aikoinaan runsaastikin eivätkä kissat ole näyttelyiden johdosta sairastuneet muistaakseni kertaakaan jotain nopeasti ohimennyttä löysävatsaisuutta lukuunottamatta.
Tästä kiitollisena.

[JiiJ]

Vaikka otsikossa olevaan kysymykseen en osaa vastata, niin jälleen tungen tähän ketjuun kiittämään Cattista äärettömän hyvästä kirjoituksesta.
Itselläni ollut bengali 2 viikkoa, joten en tosiaan voi ottaa kantaa millään lailla terveysjuttuihin.
Kuitenkin olen samaa mieltä kahden edellisen kirjoittajan kanssa tuosta ruokinta-asiasta. Lajinmukainen ruokinta on aina kaiken a&o. Tietysti poikkeuksia voi olla ja kaikille ei sovi se mikä yhdelle sopii, mutta esimerkiksi hevosten kanssa lähes 30v pyörineenä voin sanoa, että ongelmia tulee aina silloin kun tingitään hyvälaatuisesta heinästä ja aletaan syöttää kymmenestä purkista teollisia mössöjä. Lajille lajityypillinen ravinto ja silloin ollaan jo pitkällä...

[Marica]

Nonni.. Bengali siis yleisesti ottaen on terve kissa..

Aikaisemmin, jo silloin kun rupesin miettimään kissan ottoa, tuli siihen tulokseen että bengali ainakin silleen ulkoisesti näyttää terveeltä.. ei ole hirveän rakasrakenteinen, ei kamalan lyttykuonoinen, normaalit silmät ja kissalle itselle helppohoitoinen turkki. Mä siis ihan vain näitä juttuja silloin alussa mietin.

Etsin netistä tietoa kissojen terveydestä silleen yleisesti ja joidenkin eri rotujen kasvattajienkin kanssa juttelin.. mutta kovin vähän tietoa eri rotujen terveydentilasta sain (jotkut kasvattajat kun kielsivät kokonaan perinnölliset sairaudet kissoilla, niitä ei kuulema esiinny ). Täällä taas sain yliannostuksen

Työni puolesta olen saanut tutustua kissojen (ja muidenkin elukoiden) hoitoon liittyviin asioihin mutta tuo yleisterveys jää jotenkin aina sivummalle Ja kun vielä olen semmonen "halua varautua kaikkeen"-tyyppi niin haluan ottaa asioista kunnolla selvää ennen kuin teen mitään päätöksiä minkään uuden lemmikin ottamisesta.

Ja jotenkin tuntuu tärkeämmältä ottaa asioista kunnolla selvää kun kerta ihan kasvattajalta aikoo kissan ottaa. Kun silloin kuitenkin tukee sitä kasvatusta.. ja tuntuu vastuuttomalta tukea jotain mistä ei tiedä mitään. - Kylläpäs mä taas osaan selittää fiksusti

En siis tarkoita etteikö ihan maatiaiskissaa hankkiessa tulisi katsoa mistä kisun ottaa ja muuta sellaista, mutta jotenkin tuntuu että on hirveen suuri vastuu siitä mistä kissan ottaa ja millaista kasvattajaa tukee kun rotukisun hankkii. Tai siis kehitän itselleni semmosia paineita.

Koirapuolella on niin paljon hämäriä kasvattajia ja aivan varmasti niitä löytyy myös kissakasvattajien keskuudessa. Haluan olla asioista perillä jotta en vain vahingossakaan tue mitään epämääräistä.

Se että kissa tulee vastuuntuntoiselta kasvattajalta ei tietenkään takaa sitä että kissa olisi terve, mutta tietää ainakin että kasvattaja on tähdännyt siihen että kissat olisivat terveitiä. Että kissojen terveydestä on välitetty, eikä kissoja olla vain tehtailtu miten sattuu..

Jooh, taas hirveetä selittelyä Mutta kiitos kaikille jotka ovat vastanneet ja luen mielelläni jatkossakin lisää bengaleiden ja yleisestikin kissojen terveyteen liittyviä juttuja

[Mistymoon]

Tänään kävimme eläinlääkärissä rutiini asioilla ja minulta tiedusteltiin, otanko myös PRA geenitestin samalla. Olin kovin hämmentynyt, seuraan tarkasti, mitä maailmalla tapahtuu bengaleissa, myös PRA rintamalla ja en ole kullutkaan PRA geenitestistä bengaleille. Kysymyksen esittäjä on äärettömän kokenut kissaharrastaja, jonka jokaisen sanan painan aina tarkasti mieleen ja jolta olen saanut oppia suunnattoman tärkeitä asioita, joten puhekykyni takaisin saatuani kyselin lisää ja toden totta Saksalainen Laboklin tarjoaa PRA geeni testiä bengalille ja sellainen nyt sitten lähti verinäytteen muodossa eteenpäin. Heti kotona tutkin Laboklinin Suomen kotisivua ja siellä ei bengalitestiä löytynyt. Mielenkiinnolla seuraan tilannetta ja raportoin tänne, jos en nähnytkään unta ja luvatut tuloksen kolahtavat postiluukkuun muutaman viikon sisällä. Ihan omin silmin bengali rodun nimen kyllä Laboklinin PRA lähetteessä näin ja myös HCM testin piiriin on tullut kuulemma uusia rotuja, ehkä pian jo bengali?

[Mäykynen]

Piti sitten Mistymoonin uutisten innoittamana selvitellä bengalien PRA-testauksen tilannetta.

Ensinnäkin Laboklin tosiaan tarjoaa PRA-testausta bengalille esitteensäkin mukaan:
http://www.laboklin.de/pdf/en/service/r ... cs_cat.pdf

Tarjottu testi on rdAc-PRA -testi, joka testaa mutaatiota CEP290-proteiinissa. Tämän muutoksen on jo pitkään tiedetty aiheuttavan abyilla ja somaleilla PRA:ta.

Sitten menikin jo hiukan hankalammaksi, mutta Veterinary Genetics Laboratoryn PRA-sivuilla (http://www.vgl.ucdavis.edu/services/cat/pra.php) todetaan, että abyilla ja somaleilla sokeutta aiheuttaa tuo CEP290-mutaatio (testataan rdAc-testillä) ja CRX-mutaatio (testataan Rdy-testillä). Bengaleista erikseen mainitaan, ettei näiden kummankaan mutaation ole todettu selittävän bengaleilla tavattavaa sokeutta. Tosin koska bengalin taustassa on myös abyja voi joidenkin bengalilinjojen taustalla vaikuttaa nämäkin geenimutaatiot ja testin käyttäminen voi olla perusteltua.

Sitten löysin abstraktin viime vuodelta (Annual Meeting of the European College of Veterinary Ophthalmologists, Berlin, Germany, May 28-29, 2010) http://www.wiley.com/legacy/wileyblackw ... s_2010.pdf (no 39)
"A novel retinal degenerative disease of bengal cats" jossa siis vain todetaan, että bengaleilla on joku toinen sokeutta aiheuttava silmäsairaus kuin tuo CEP290-mutaation aiheuttama. Ilmeisesti on kuitenkin edelleen epäselvää, että mikä tätä aiheuttaa.

Näiden perusteella tiivistäen voisi todeta, että ilmeisesti Laboklin on päättänyt alkaa testata bengalistakin samaa geenivirhettä kuin abyistä. Se saattaa joissain tapauksissa aiheuttaa bengalillakin PRA:ta (todennäköisimmin varmasti linjoissa, joissa on voimakas aby-tausta). Tämän lisäksi kuitenkin jo tiedetään, että bengaleilla on joku muukin vastaava silmäsairaus, joka aiheuttaa sokeutta. Mutta tämä siis ihan vain näiden lähteiden perusteella, voi olla, että tästä asiasta on vielä jotain muutakin tutkimusta meneillään.