Täällä on nyt porskutettu toista viikkoa kaulurin kanssa. Hilma on jo tottunut, eikä kauluri juurikaan menoa haittaa. Leikkaushaavan alle muodostui melkoinen 'lankareaktiopahkura', minkä johdosta, siinä vaiheessa kun ei vielä paremmin tiedetty, mentiin eläinlääkärille näyttämään. Itse pahkura siis ei ollut millään tavalla kummallinen, kuulemma näitä tulee, mutta haavan ympäristö oli hippasen tulehtunut. Lääkäri vielä ultrasi pahkuran kuitenkin, että varmistuisi ettei siellä ole varmasti tulehdusta.
Nakki napsahti, viikko lisää kauluria ja antipojootit ensin eläinlääkärin luona piikillä ja viikko tableteilla. Lääkkeet on menneet ihme kyllä melko helposti Hilman kitusiin eikä ole tarvinnut hillittömiä painimatseja.
Kyllä Hilmaa käy vähän sääliksi toi tötterö, mutta toisaalta - ei saisi käyttää tilannetta hyväksi, mutta kun on pakko - Hilma on mahdottoman hellyydenkipeä ja kyhnää sylissä piiiiitkiä aikoja, kömpii sänkyyn vatsan päälle nukkumaan ja muutenkin tykkää olla lähellä, mikä ei aikaisemmin ole ollut SE juttu. Otetaan siis kaikki ilo irti tästä vielä muutaman päivän ajan, kunnes kaulurista luovutaan. Osaa se kyllä ottaa kaiken itsekin irti, ja olla NIIN säälittävän näköinen (ja heti kun silmä välttää se kirmaa ympäri kämppää kuin mitään ei oliskaan). Epeli.
![smile :)](./images/smilies/smiley.gif)