Raakaruoka- royal canin babynaksulinjaa koitetaan pitää yllä. Tosin joskus on tilanteita, että liha ei yksinkertaisesti kiinnosta, joten tarjolla on myös välillä noita kosteita pussiruokia useampina eri makuina, markettiruoista on käytössä ainoastaan whiskas ja muuten sitten rc:n mössökkää. Pari ruokailukertaa kun ruokkii jollain muulla, niin taas se liha on ihan suurinta herkkua. Hampaiden vaihtumisen yhteydessä oli useamman päivän jakso, jolloin lihan syöminen tosissaan tökki. Kun uusi kulmakalusto oli vauvahampaiden tilalla, upposi nauta taas oikein mainiosti.
Ramseksella on siis koko ajan tarjolla naksuja, koska ei ole mikään suursyömäri eikä meillä ole muita eläimiä, jotka hoitaisivat naksujen tyhjentämisen sen puolesta. Ramses on sellainen kohtuu pienten kerta-annosten ystävä pääruokailuilla ja 4 päivittäisen ruokintakerran välissä käy rouskuttelemassa aina jokusen naksun ohimennen välipalana. Ruoka-aikana Ramses syö tasan vain sen verran, kuin sillä hetkellä maistuu. Vaikka poika onkin kastraatti, ei ruokatottumukset ole mitenkään riistäytyneet käsistä eikä ylimääräistä ole kertynyt. Kasvattaja sanoikin, että kunhan kaveri saa kuluttaa energiaa riittävästi, ei mitään säännöstelyä tarvitse harjoittaa. Mitä ilmeisimmin olemme onnistuneet energiatarpeen-energian kulutuksen tasapainottamisessa. Ramseksen älykäs ruokailurytmi olisi palvelushenkilökunnallekin ihan tarpeen, se kun näyttää pitävän herran reippaana ja sopusuhtaisena. Tai no, ihan toi bengalielämän kokonaispaketti on varsin tavoiteltava täällä palvelijoiden päässä: säännölliset ruoka-ajat ja ähkyn välttäminen, energiatasoja ylläpitävät välipalat, päivittäiset vitamiinit, säännöllinen liikunta, elämään leikkimielisesti suhtautuminen ja riittävä uni.
Olisi muuten kiva tietää, mikä naudan suikaleiden eroissa on kissalle se ratkaiseva mieltymyksen kannalta: välillä suoraan lihatiskiltä tuodut lihat maistuvat mainiosti, välillä niille tuhahdetaan. Jos samana päivänä tarjoaa kuitenkin pakkasesta sulatettua suikaletta, se kyllä sitten maistuu. Pakkaan lihan pakkasta varten aina valmiiksi yksittäisannoskokoisiin purkkeihin ja laitan edellisenä iltana sulamaan seuraavaa päivää varten tarvittavat lihat. Ja välillä menee setti sitten ihan toisin päin eli lihamestari on kingi ja pakkastavara sucks. Bengaleilla on kuulemma myös vaihtelevia mieltymyksiä siinä, miten vakuumipakattu/lihatiskiliha uppoavat. Jotkut bengalit eivät tykkää siitä liian tuoreesta versiota ollenkaan. Mielestäni aika jänniä ilmiöitä! Silloin tällöin, kun herkutellaan sisäfileellä ja annetaan osa kisulle, on aivan sama kumpaako versiota tarjotaan. Sisäfile on sisäfile niin tuoreena kuin pakastettunakin!