Bengalipulinaa

^^Ai parhautta!!

AshA menossa suihkuun

^ Oih, hän on todellakin vettä-pelkäämätön yksilö!!!

Aivan pakko kertoa tämä juttu. Eilen kun Aiko tuli meille, näytin missä vesikuppi on. Ajattelin, että olisi hyvä rohkaista pikkuista juomaan loiskuttamalla kupissa olevaa vettä. Neiti näytti tajuavan, että ahaa tuolla on vettä ja sipsutteli kupin ääreen. Juomisen siasta se kuitenki kastoi ensin toisen tassun, sitten toisen tassun veteen ja sen jälkeen vesi vasta alkoi maittaa.

Siis rikollisen söpöä! Heti tuli mieleen, että tässä sitä sai jo ensimmäisenä päivänä todistaa ettei bengali vettä pelkää. Harmi, ettei ollut kamera esillä.

Voi Aikoa, varmasti aika näky

Aiko wrote:Aivan pakko kertoa tämä juttu. Eilen kun Aiko tuli meille, näytin missä vesikuppi on. Ajattelin, että olisi hyvä rohkaista pikkuista juomaan loiskuttamalla kupissa olevaa vettä. Neiti näytti tajuavan, että ahaa tuolla on vettä ja sipsutteli kupin ääreen. Juomisen siasta se kuitenki kastoi ensin toisen tassun, sitten toisen tassun veteen ja sen jälkeen vesi vasta alkoi maittaa.

Siis rikollisen söpöä! Heti tuli mieleen, että tässä sitä sai jo ensimmäisenä päivänä todistaa ettei bengali vettä pelkää. Harmi, ettei ollut kamera esillä.

Minullapa oli kamera esillä kun Fusku-poika tutustui juomakuppiinsa:
Fusku juo

Jouduttiin ottamaan juomakuppi pois, kun lattia aina lainehti. Pojilla on vesikannu tiskialtaassa juomista varten, siinäkin Fusku välillä meloo. Mutta kaikkein makeinta vesi olisi ihmisten lasista:
Syö juo Ossu Fusku

Meidän lapsi ja rakastettava riiviö on elokuussa vuoden täyttävä Manu (Catticartano Aman). Vesipeto hänkin. Kupissa oleva juomavesi oli aina kipattava pitkin lattioita, se oli siis pelkkää leikkimistä varten. Juomavedeksi on alusta asti kelvannut vain hanasta suoraan taikka sitten mukista juotettuna. Koska kyllästyin kuivaamaan lattiaa n. sata kertaa päivässä, tulin siihen tulokseen että vesikuppia ei keittiössä tarvita. Manu osaa kertoa kun sillä on jano, joten sitten henkilökunta laittaa hanat auki tai ottaa mukin käteen.
Manun jäädessä yksin kotiin, jätetään sille vesikuppi kylppärin lattialle mutta yleensä se on survottu täyteen leluja joten Manun mielestä se on leikkimistä varten.
Noh, ainakin se tietää missä sitä vettä on jos tarve tulee. Kyllä se kuppi siellä kylppärissä on usein silloinkin vaikka oltais kotonakin mutta ei sillä mitään virkaa ole...
Manu muuten pyytää sitä mukista juottamista usein vaikka ei joisikaan! Se on juovinaan, imeskelee ja "lutsuttaa" tyhjää ja kehrää sekä hamuilee tassullaan. Onkohan sille jäänyt siitä jokin emon nisän korvike? No, minusta on kuitenkin kiva sitä juottaa mukista koska sehän on mun vauva

Rufus ei tunnu olevan aivan älyttömän innoissaan vedestä, siis siten, että syöksyisi aina vesileikkeihin, kun siihen tulee mahdollisuus, mutta vesi ei tunnu sitä millään tavoin haittaavankaan. Se saattaa esim. köllähtää märälle kylpyhuoneen lattialle makoilemaan seuraksi, kun käydään suihkussa (suihkuun asti se ei kuitenkaan tule), tai, kuten Rufuksen ensimmäisellä mökkireissulla kävi, kipaista järveen etujalat kainaloita myöten vedessä tutkimaan jotain vähän kauempana kelluvaa kaislaa!
(harmi ettei sattunut kamera mukaan!)

MeiMei ei kyllä bengaliudeestaan huolimatta yhtään pidä vedestä. Se on kyllä erittäin kova juomaan sitä - kaikki vesi mitä löytyy, pitäisi juoda, myös teevesi. Sen sijaan heti jos MeiMein tassu vähänkin koskee veteen, kuuluu kamala "miuuuuuu", ja sitten pitää heti kiivetä olkapäälle turvaan Äsken se kyllä seurasi hyvin tarkasti kun tiskasin. Vesi siis jollain tavalla kiinnostaa kuitenkin.