MeiMein kotiutuminen on jatkunut oikein hyvin. Kiipeilypuukin saapui eilen, joten nyt on lisää tilaa rellestää
MeiMei saa etenkin aamuisin ja iltaisin kamalia helupeilta ja juoksee ympäri asuntoa, välillä hyökkäillen milloin minkäkin kimppuun. Toisaalta se kyllä myös nukkuun todella paljon, mieluiten sylissä (kuten tälläkin hetkellä).
Kun olen kuullut/lukenut kauheasti juttuja bengaleiden intohimosta vettä kohtaan, olin hieman yllättynyt, että MeiMeissä vesi ei kyllä herätä oikein minkäänlaista kiinnostusta, paitsi juomistarkoituksessa. Päin vastoin, sitä tuntuu vesi jopa hieman inhottavan
MeiMei on edelleen ollut (toistaiseksi) hyvin kiltti, eikä ole tuhonnut mitään. Edes yhtäkään tavaraa ei ole tiputettu, paitsi pari kirjaa sen yrittäessä kirjahyllyyn (yritykset loppuivat kuitenkin siihen). Myös huonekasvit ovat saaneet olla melko rauhassa, sillä aina MeiMein kiinnostuessa niistä se siirretään oman kauraruukun luokse, josta se popsii ruohoa suurella innolla
Myös hoitotoimenpiteet ovat sujuneet varsin helposti. Harjauksesta se pitää kovasti, ja kynsiä leikattaessa se vain makoili sylissäni unisena ja antoi leikata kaikki kynnet kerralla.
Vielä emme ole päässeet ulkoilemaan, koska valjaat eivät ole tulleet. Fleksi kyllä löytyy ja itseasiassa myös kaulapanta ja vanhat kaninvaljaat, mutta en uskalla kyllä niissä viedä MeiMeitä ulos..pitää olla kunnon välineet
Parvekkeella MeiMei sen sijaan on viihtynyt oikein hyvin. Etenkin eilen oli mukava köllötellä auringonpaisteessa.
Lukan ja MeiMein tutustuminen on edistynyt loistavasti. Nyt on jo oltu moneen kertaan nenät vastakkain ja nuuhkittu toisia. Luka suhtautuu MeiMeihin hyvin hyvin rauhallisesti. Tänään MeiMei kävi tuijottelemassa vierestä kun Luka söi, mutta tämä ei Lukaa haitannut. Se ei onneksi ole koskaan suhtautunut ruokaan puolustavasti. Luka on alkanut jo hieman rentoutua ja uskaltaa jo nukkua omalla paikallaan, eli sohvalla (enää ei tarvitse siis lymyillä eteisessä). Se myös leikki eilen minun kanssani MeiMein tuijottaessa vieressä, joten ei sitä voi enää kovin paljoa pelottaa. Kyllä niistä vielä ystäviä tulee
Seuraava operaatio onkin tutustuttaa MeiMei vanhempieni nahkacollieen, mutta siihen saa mennä vielä jonkin aikaa.
Laitan taas lisää kuvia, kunhan isäntä saa kuvat käsiteltyä
