Bengalipulinaa

Mahtaisiko jollain tämän palstan lukijalla olla vinkkiä siitä, mitä voisimme tehdä bengalikissamme huuteluongelman kanssa:

Meilä on kaksi kissaa, toinen maatiaiskissa Misse 7 vuotta ja toinen bengali Vili 3 vuotta. Vili on aina ollut kovin vaatelias kissa, mutta nyt voimamme alkaa jo ehtyä. Ongelmana on ajoittainen hyvin aktiivinen huutaminen. Tätä huutelua on kestänyt koko ajan, ehkä hieman pahentunut muutettuamme kerrostalosta maantasalle asumaan. Huutelua tapahtuu sekä öisin, että päivällä kuitenkin hieman enemmän päiväaikaan. Välillä Vili käyttäytyy asiallisesti. Tällöin se tykkää leikkiä ja seurailee touhujamme välillä jopa hiljaakin. Tällöinkin Vili ääntelee, mutta mielestämme normaalilla tasolla. Ajoittain Viliin iskee jokin käsittämätön, mikä saa kissan kuin sekoamaan. Se huutaa ulko-ovillepäin todella äänekkäästi (välillä huuto sattuu korviin), eikä tällaisessa tilassa suostu juurikaan leikkimään tai silityksiin. Aivan kuin kissalla olisi jokin käsittämätön halu tehdä jotain, jonka ansiosta ei kuule eikä näe muuta maailmaa. Vili vaikuttaa tällöin hyvin stressaantuneelta. Olemme panostaneet leikkimiseen kissan kanssa. Meillä on kiipeilypuu, jossa Vili voi leikkiä. Vili on käynyt lääkärin tarkastuksessa ja mitään sairautta ei huutelun taustalla ole. Maatiaskissamme Misse on suhteellisen aktiivinen maatiaiskissaksi, joten leikkiseuraakin pitäisi olla. Olemme ulkoiluttaneet Viliä, mutta pitäneet myös kausia, jolloin ei ulkoiluteta. Kun Vilillä on huutokausi ulkonakin vain huudetaan. Rauhallisen kauden aikana ulkoiltaessa Vili malttaa tutkia enemmän paikkoja. Huutokaudet kestävät parista päivästä viiteen päivään ja niitä ilmenee 2-4 viikon välein emmekä itse ole huomanneet mitään muutosta elämässämme mikä olisi huudon kanssa samassa rytmissä.

Olemme kääntyneet asiassa kissaongelmakouluttajan puoleen ja hänen viimeinen ratkaisunsa oli mielialalääkkeet. Tuntuu kuitenkin rajulta ratkaista ongelma lääkkeillä, jos syy onkin jokin muu tarve. Onko kukaan törmännyt vastaavaan ja löydettiinkö asiaan ratkaisu? Tai löytyisikö joltain vinkkejä mitä voisimme vielä kokeilla huudon lopettamiseksi?

Millaisia vinkkejä kissaongelmakouluttaja antoi ennen kuin kehotti turvautumaan mielialalääkkeisiin? Millaisia leikkejä leikitte? Oletteko yrittäneet ns. aktivointia, erilaisia "älypelejä" (esim. namien piilottelua) tai vaikkapa naksutinkoulutusta?

Bengalit ovat todella aktiivisia ja välillä joutuu käyttämään vähän kekseliäisyyttä että löytää juuri sen sopivan tavan jolla oma bengali purkaa energiaansa. Toisille sopii riehuleikit, toisilla taas toimii älyllinen aktivointi.

Toinen bengali?

Oletteko kokeilleet naksuttelua? Ei sekään mikään kaikkeen tehoava poppakonsti ole, mutta yksi kokeilemisen arvoinen aktivointikeino, jos ei ole vielä kokeiltu? Ja onhan Vili kastraatti?

Kyllähän monet bengalit ajoittain huutavat, mutta ainakin kirjoituksen perusteella teillä ongelma tuntuisi olevan aika paha, jos kissa kerran menee huutamisesta "lukkoon".

Jos Misse on aika aktiivinen maatiainen, niin en oikein usko, että toinen bengali välttämättä olisi ratkaisu ongelmaan. Tämä tosin ihan vain oman hyvin suppean kokemuksen perusteella. Meillä Mäykysen huuto ei ainakaan vähentynyt yhtään, kun herra sai seuraksi toisen bengalin. Mutta ei meillä siis mitään erityistä huuto-ongelmaa olekaan, meillä vaan on yksi äänekäs bengali ja yksi hiljainen bengali.

Kiitos vastauksista!

Kävimme yhdessä kissakouluttajan kanssa läpi Vilin elämää. Niitä leikkejä, joita leikimme, miten annamme ruokaa kissalle yms. Keskusteluissa mekin omistajat tajusimme, että Vili on ilmeisesti aika herkkä kissa reagoimaan kaikenlaiseen stressiin. Hän neuvoi meitä leikittämään kissaa ja keksimään sille aktiviteetteja. Neuvoi, ettei kissan naukumiseen saa reagoida (tätä yritetty, mutta kolmen tunnin kohdalla menee jo raja). Lisäksi hän neuvoi meitä käymään tarkistamassa lääkärillä, ettei huudon taustalla ole jokin sairaus. Tämän jälkeen hän totesi, että on olemassa kissoja, jotka tarvitsevat mielialalääkkeet rauhoittuakseen. Tokin hän tarkoitti, ettei näitä lääkkeitä syötäisi jatkuvasti.

Meillä on erilaisia älypelejä kolme kappaletta ja välillä Vili tykkää näistä valtavasti (tosin tuntuvat olevan liian helppoja sille ). Kaikki sellaisia, joihin piilotetaan nami ja joista saa sen eri tavoin ulos. Naksutinkoulutustakin olemme kokeilleet ja hyvinä päivinä Vili tykkää tästäkin toiminnasta.

Toista bengaliakin olemme harkinneet, mutta suurin pelkomme on se, että tämän jälkeen meillä on kaksi huutavaa kissaa kotonamme. Onko toisen bengalin hankkiminen jollain ratkaissut kyseisen ongelman? Kuten Mäykynen kirjoitteli, olen itsekin pohtinut, että onko juuri bengali ratkaisu, kun kissalla kuitenkin on seuraa.

Se mitä meitä omistajia on myös mietityttänyt on, että mikä Vilin käytöksessä on tyypillistä bengalia ja mikä ongelmakäyttäytymistä. Bengaleista kirjoitetaan aina, että ne ovat hyvin aktiivisia ja myös äänekkäitä kissoja, mutta tuntikausia jatkuva huutaminen ei kai kuitenkaan ole tyypillistä toimintaa? Näin ihmisin silmin kun näyttää, että Vili kaipaa jotain ja tuo jokin nyt pitäisi ratkaista, jotta kissa pääsisi elämään onnellisempaa elämää.

Vilikäs wrote: Bengaleista kirjoitetaan aina, että ne ovat hyvin aktiivisia ja myös äänekkäitä kissoja, mutta tuntikausia jatkuva huutaminen ei kai kuitenkaan ole tyypillistä toimintaa? Näin ihmisin silmin kun näyttää, että Vili kaipaa jotain ja tuo jokin nyt pitäisi ratkaista, jotta kissa pääsisi elämään onnellisempaa elämää.

Olet oikeassa, vaikka bengali voi olla (monella on kuitenkin suhteellisen hiljaisia bengaleita) äänekäs kissa, kuvaamasi huutaminen ei ole leikatulle kissalle tyypillistä toimintaa ja olet oikeassa, että jotain se nyt tarvitsee ollakseen onnellinen.
En huomannut, oletko jo vastannut siihen, onko kissasi leikattu naaras vai uros. Jos se on leikattu naaras niin olisiko kissalle jäänyt tällainen tapa muistoksi aiemmista kiima-ajoista? Kuvaamasi kissan huutorytmi kun kuulostaa niin kovasti naaraskissan kiimakiertoon kuuluvalta karjumiselta: kiiman aikana naaras karjuu korkealta ja kovaa ja kauan eikä silloin sitä kiinnosta yhtään mikään muu. Sen aikana meinaa omistajaltakin mennä hermot ja kuulo
Tämä vain taitaa olla liian yksinkertainen selitys, sillä tokihan tällainen toki asia lienee selitetty ja käsitelty eläinlääkärin ja kissakouluttajan kanssa käydyissä keskusteluissa?

Kuten mummi tuossa sanoikin leikkaamattomalle kissalle tuonkaltainen huutaminen olisi normaalia. Oletan että kissa on uros nimen perusteella. Kuinka vanhana kissa on kastroitu?
En tiedä onko tämä kaukaa haettua, mutta olisiko mahdollista että kissalle olisi jäänyt piilokives jonka takia kissalla olisi edelleen hormoonitoimintaa?

Kuinka hyvin tulevat toimeen toisen kissan kanssa? Leikkivätkö yhdessä?

Bengalit voivat olla äänekkäitä, mutta tuo kuullostaa jo maaniselta käytökseltä.
Joskus jos kissa tottuu ulkoiluun ne saattavat vaatia erittäin sitkeästi ulospääsyä. Se voisi selittää ulko-ovella huutelun.

Meillä Jade huusi kiimassa ollessaan ulko-oven edessä, vaikka ei koskaan ollut päässyt sieltä ulos. (meillä on ulkotarha toisella puolella asuntoa)

Turhaantuminen/ pitkästyminen voisi hyvinkin olla syynä.
Meillä Kastroitu kolli saa välillä huutokohtauksia jotka tosin kestävät vain minuutin. Välillä saatetaan tuijottaa vesikuppiin ja ulvoa. Omituisiahan nuo on välillä

Nyt ei osaa sanoa, mutta meillä maananataina 1 vuoden täyttävä Baru(varhais kastroitu oika) on alkanut esittämään aikamoisia serenadeja ulko-ovelle päin. Taitaa liittyä sen muutamiin kokeilu ulkoiluttamisiin ja siihen, että kaverinsa Tara (2v leikattu tyttö) käy säännölliseen ulkona.

Kiitos uusista kommenteista!

Vili on tosiaan uroskissa ja leikattu. Vili leikattiin hyvin nuorena. Muistelemme sen olleen jotain 4 kuukautta. Olemme itsekin miettineet, josko leikkauksessa olisi jäänyt jotain leikkaamatta, mutta piilokiveksestä ei eläinlääkärin mukaan voi olla kyse, koska jos leikkauksessa ei olisi löytynyt kivestä, olisi eläinlääkäriaseman pitänyt soittaa meille.

Misse ja Vili leikkivät kyllä yhdessä, joskin välillä näyttää, että Misse on kovasti alakynnessä.

Tuota ulkoilujuttuakin olen pohtinut, että kannattaako tällaista kissaa nyt ulkoiluttaa, kun ei tiedä onko ongelma se, että on joskus päästy ulos vai turhautuminen aktiviteettien puutteeseen, jolloin ulkoilu voisi tuoda ratkaisun.

Ulos huuteluhan on aika yleistä ja meilläkin Mäykynen aika äänekkäästi vaatii päästä ulos, jos ei henkilökunta muuten tajua viedä. Mutta jotenkin tuo ei teillä mielestäni sovi kuvaan, että jos on huutokausi, niin ulkonakin vain huudetaan. Tietämäni ulkoiluintoilevat kissat ovat sitten kyllä hiljaa ja tyytyväisiä siellä ulkona, kun sinne vihdoin pääsevät. Siksi voisin kuvitella, että teillä ehkä tuo ulkoilukaan ei olisi syy huutelulle, vaikka eihän tästä toki mitenkään varma voi olla.

Ulkoilutitko Viliä myös talvella? Jos et, niin oliko sillä huutokohtauksia silloinkin? Jos huutokohtauksia oli talvellakin ettekä silloin ulkoilleet, niin silloin ulkoilu luultavasti ainakaan ei ole pääasiallinen syy huutelulle.