Bengalipulinaa

Otetaanpas vähän gallupin tynkää siitä miten vanhoina (tai nuorina ) bengalinaaraanne ovat juosseet ensimmäisen kerran. Kertokaa myös mistä havaitsitte kiiman.

Ei, meillä ei vielä juosta, mutta kun se kuitenkin on edessä, niin kokemuksia olisi kiva kuulla.

Mummin muisti on jo niin hatara että naaraiden ensimmäisen juoksun ajankohtaa ei muista tarkasti, alle vuoden ikäsiä kissat joka tapauksessa oli.
Ja että mitenkäkö sen huomasi. Siitä karjunnasta ja kiemurtelusta ei kyllä voinut erehtyä millään.
Ei, mummia ei ole vielä kaikesta huolimatta häädetty kodistaan. Hyvät (= riittävän huonokuuloiset ja kärsivälliset ) naapurit ovat todellakin kultaa kalliimpia.
Mutta pitää muistaa, että eka kiima voi nuorena oikeasti olla ns hiljainen kiima ja mennä melkein huomaamatta ohi.

Lara Aloitti 9 kk kypsässä iässä. Ai mistäkö huomasin? Minä mitään huomannut, mutta nuo kastraattipojat Hannibal ja Attila huomasivat, perusteellisesti. SItten mäkin huomasin

Jade aloitti juoksut 5 kk iässä, eli siis järkyttävän aikaisin! .
Ihan kunnon juoksut oli ensimmäisetkin, joten niistä ei voinut erehtyä.

Sissi Piparkaakkunen koki ensimmäisen ja viimeisen kiimansa vajaan 7 kk iässä. Ei voinut asiasta erehtyä kun kaveri veti pitkäkseen Thea Friscovecin pöydällä PIROKissa....

Saga (8 kk) ei vielä moisia ole harrastellut, eikä toivottavasti ihan vielä harrastakaan.

Russibonus: Siri Mustikka ei pojista kauheasti ole välittänyt, ekaa kiimaa odoteltiin pitkään ja hartaasti 1 v 4 kk ikään saakka. Hienohelman kiimaoireet: ärtyisyys ja metsään pissailu

Olis pitäny koputtaa puuta. Sagapallerdaali aloitti ihka ensimmäisen kiimansa torstaina - alku oli aika hiljaista, mutta tänään (kun Orja on yrittänyt hoidella eilisillasta kipeytynyttä päätään sängynpohjalla) neito on vedellyt aarioita oikeen ehtaan bengalityyliin.

Otan osaa. Tiedän, kuinka rasittavaa kiima-aarioitten kuunteleminen voi olla. Meillä Peppi-ragdoll on koko syksyn ollut vähän väliä kiimassa ja myös merkkailee kunnioitettavan runsaasti. Teillä ei onneksi kuitenkaan ole toimivaa kollia, jota pitäisi vahtia silmä kovana.

Kuule Orja, pyydä nyt kaikilta kissojen suojeluspyhimyksiltä, että Saga lumipalleroinen ei ole samanlainen kuin Kiu: ensimmäisen kiiman jälkeen Kiu näet on juossut viikon välein viikon kerrallaan, jos ei ole ollut pillereillä. Ja sen ääni on ollut Oodinkin ääntä pahempi (/parempi) eli sanoinkuvaamaton! Ihmettelen yhä uudelleen Kiun sijaisvanhempien hermoja

Orjalla on ollut kyseenalainen kunnia todistaa Kiun kiimaa. Kiu on siitä kohtelias kissa, että meni karjumaan pahimmat kylppäriin. Samaa tekee sattumoisin Saga...

Toivokaamme että Saga ei juoksisi yhtä usein kuin Kiu, volyymissä ei tuo muuten niin hiljainen kissukka jää paljoa jälkeen, mutta onneksi se ei sentään karju ihan koko aikaa...

Meiltä puuttuu karjunta-hymiö. Täytyy etsiä jostain sellainen

^ Ja naapurit kiittää.