Kuten kuvasta näkee, sBede protestoi poseeraamista, koska olisi ollut paljon kivempaa juosta tutkimaan lammen saloja.
Lisää uusia kuvia kaikista pennuista päivitetty kotisivulle!
http://www.catticartano.com/ccbengalit_oton_pennut.htm
Hauskaa seurata kuinka omanlaisiaan pennut ovat:
-Atte on sylissä viihtyvä ja syliin kerjäävä mamman mussukka. Atella on kiva tapa kurnuttaa, kun sillä on jotain oikein tärkeää kerrottavaa
.
-sBede -siis B-poika, on villittelevä vauhtiveikko ja aika peloton sankari, aina etsimässä painikaveria, mutta sylissäkin on välillä kivaa. Mitenkä onkaan kutsumanimi osunut aika nappiin
.
-Consta on noiden edellisten väliltä, vilkas mutta sylissäkin viihtyvä, Constan rukkikin toimii kiitettävästi
.
-Eemeli on myös hauska tapaus. Aluksi se oli se joka tuli viimeiseksi tilanteisiin, mutta kun tämä poika innostuu villittelemään leikin tiimellyksessä, se onkin varsinainen kirppu ja sille ei voi kuin nauraa kun se hyppelee ja hulluttelee sellaisella vauhdilla ja kurveilla, että siinä jää muut kakkoseksi
-Sitten on "pikku" Fasupala -ei enää olekaan pieni, vaan ottanut osan sisaruksistaan jo kiinni
! Suloinen, ihanan pehmoisella, extratiheällä turkilla varustettu säheltäjä ja kaikissa leikeissä täysillä mukana. Kun vain joku painikaveriksi haluaa, on Fasu täysillä mukana.
...ja tytöt sitten:
-Doris on neiti. Se tulee syliin ja haluaa silityksiä, ja olkapäällä on välillä kiva istua muiden touhua katselemassa, mutta sillä on myös omat jutut ja silloin ei syli aina kelpaa, kun leikki ja paini on on kivempaa
.
-Viimeisenä vaan ei suinkaan vähäisempänä on Gerttu-Ilona, siinä on nimi paikallaan. Se on myös ihana typykkä. Paitsi että sen turkki on ihan ylimaallisen erityinen, niin se on sulotar myös luonteensa puolesta. Rakastaa ihmisen huomiota ja pyrkii usein syliin, haluaa seurustella aina kun on aikaa
.
Täällä siis vauhtia riittää ja ruokaa tuntuu uppoavan noihin käsittämätön määrä. Tietenkin raakaliha saa aikaan ne hauskimmat reaktiot. Tassua toisen naamaan "tää on mun lautanen" ja päälle tuota bengaleille niin tyypillistä mjom mjom ääntelyä, kuin eivät olisi ikinä ennen ruokaa saaneet
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei kyllä puutu kun portaat, kiipeilypuut ja ovensuut ovat parhaimmat peuhupaikat. Kylmiökaapin edessä istutaan välillä nameja odottamassa kun ovi käy, jospa vaikka jotain uutta maisteltavaa herkkua saisi. Välillä käydään kuistin verkon läpi isukkiakin tervehtimässä ja kummasti Ottoa nämä pikkuiset kiinnostavat ja huvittavat.
Tuo meidän Lingling on kyllä semmoinen hoitotäti että! Joka kerta kun meillä on pennut jollain toisella naaraalla, se tunkee itsensä pentujen elämään vaikka väkisin lopulta omien koko katraan ja mm. muka imettää niitä
! Emo vain katselee ihmeissään vierestä ja on ehkä välillä aika tyytyväinenkin kun saa "lomaa" villikoista. Emo toki vielä imettää ihan oikeastikin noita, mutta hyvänä "hupituttina" toimii keinoemo Linlig.
Hoitotäti Lingling, Nefer-emo ja pennut
Hauska tuo emonkorvike kun se kurnuttaa täpinöissään pentuja lautaselle, opettaa niitä "metsästämään" ja välillä raahaa niitä rauhoittumaan "pesäänsä" kun meno yltyy liian villiksi. Tuo pentujen "isoäiti" sitten (siis se on Linglingin emo Aysha) alkoi vartioimaan noita tyttönsä "varastamia" pentuja, niin että emo oli välillä helisemässä, kun ei aina ollut asiaa pentujen luo. Imetyksen juuri sieti, mutta muuten piti näitä aivan Linglingin pentuina. Aysha on sitten viettänyt välillä "laatuaikaa" toisessa huoneessa, että tilanne tasoittuu ja pennut kasvavat ulos paapomisiästä.
Rauhallinen imetyshetki
http://www.catticartano.com/ccbengalit_oton_pennut.htm
