Bengalipulinaa

Olin tässä viikko sitten eräällä kissojen terveyteen liittyvällä luennolla, ja siellä kävi ilmi, että muutamissa roduissa ei pidetä luonnetta lainkaan tärkeänä kriteerinä jalostuspäätöksissä. Tämä tuntui itsestäni aika järkyttävältä, kun itse olen pitänyt luonnetta tärkeimpänä kriteerinä. Enkä nyt tietenkään tarkoita sitä, valitaanko aggressiivinen vai "hyväluonteinen", vaan pienempien luonne-erojen huomioonottamista. Esimerkiksi, valitaanko villimpi vai rauhallisempi yksilö, helposti käsiteltävä vai kiemurtelija jne. Itse tein Sagan pentueessa päätöksen Kuuran valinnasta jalostukseen luonteen perusteella: toinen naaras oli ulkonäöltään hieman parempi, mutta Kuura oli luonteeltaan sosiaalisempi ja helpommin käsiteltävä - kyse oli todella pienistä eroista, mutta päivittäin pentuja seuratessa sellaiset ovat aika selviä.

Voi tietysti kysyä myös, miten pystytään kissan luonne määrittelemään? Onko se täysin subjektiivinen käsite?

Mielipiteitä? Kokemuksia?

Kyllä kissan luonnetta voi arvioida - esim. arka pelokas rohkea luottavainen - samoin myös käsiteltävyys sylissä pysyvä/rimuilija

aiheesta http://www.messybeast.com/paternal.htm

Kiitos linkistä. Tuo isän vaikutus onkin mielenkiintoinen aspekti: sehän vaikuttaa kovastikin, tämä huomattiin erään russiuroksen kohdalla, joka oli aikamoinen rento lötkö ja siitti useamman pentueen. Jälkeläisistä ainakin pari on todellisia "tsillaajia", russeille epätyypillisesti. Molemmilla näistä jälkeläisistä on kovasti arka ja vetäytyvä emo.

Toinen näistä mainituista jälkeläisistä on meidän Sirin Masa, toinen on nuorempi, vasta n. 1/2-vuotias pentu, jota olen muutaman kerran nähnyt näyttelyissä. Sen emo on vielä Siriäkin arempi, se kammoaa vieraita ihmisiä yli kaiken. Russeilla tämä arkuus on mielestäni aika iso ongelma, ja jalostuspäätöksissä pitäisi niillä panostaa vilkkaampien ja sosiaalisempien yksilöiden valintaan, kun taas bengaleilla ehkä hieman rauhallisempien tapausten valintaan.