Bengalipulinaa

Nuorelta vaikuttava leikattu ruskeamarmori poikabengali on löytynyt juoksentelemasta Lippajärveltä 5.9.2011. Löytäjän yhteystiedot saa minulta pyytämällä.
Myös vinkit omistajasta otetaan ilolla vastaan. Kissalla on siru, jonka numeron saa myös minulta kysymällä.

Koti ja kissa ovat jälleen kohdanneet toisensa

Tällaisista tarinoiden lopuista minä pidä

Onpa kiva kuulla vaihteeksi hyviä uutisia karkulaisbengalista

Hyvä, että karkulainen ja kotiväki kohtasivat!

Tähän täytyy kertoa eilinen karkureissujuttu. Meillä on puutarha tilkitty koirankestäväksi, vaan eilen sitten jotenkin koirame keplotteli vapauteen perjantai illan lähiö humuun autoteiden varsille Reissu kesti korkeintaan tunnin, katselin emmerdalea digiboxilta koira kainalossa ja päästin koiran pisulle. Huhuilin koiraa takaisin ja ei tullut, mutta kun meillä niin moni päästää koiran ulos/sisään ja tyttäreni usein ottaa koiran huoneeseensa unikaveriksi, niin en ajatellut, että koira voisi olla poissa.
Sitten soi ovikello, kukahan siellä näin myöhään? Avasin ja koira syöksyi sisään. Naapuri oli oven takana ja koira oli kuulemma tullut läheisen pallokentän takaa valtavaa laukkaa ja odottin oven takana kotiin. Ihan kauhea ja läheltä piti tilanne. Koira oli kunnossa ja sen näköinen, ettei ikinä enää lähde! Nyt aamullakin ihan ok. Kyllä tässä sai opetuksen, että eläin voi aina lähteä ja mikään aita ei ole 100% luotettava. Paras synttärilahja oli, että koira valitsi tulla kotiin eikä jäädä hummaamaan vapauteen
(muoks. minulla oli siis eilen synttärit ja siinä oli ainekset tulla tosi surullinen ilta vaan luojan kiitos olis koiralla suojelusenkeli mukana. Aidasta ei löytynyt pakokohtaa. Jää mysteeriksi pako (olisiko joku avannut portin vaikka epähuomiossa?), mutta enää ei siis valvomatta yksin ulos, kesällä jäi vähän tuo huono tapa kun bengalit tarhassa ja koiralle ja meille oli mukavaa kun ovi oli auki ja sai mennä sisään ja ulos mielen mukaan).