Bengalipulinaa

Pinni tuli kotiin Kultalaaksosta 13.6.


Tytöllä on (taistelu)kaverinaan elokuussa vuoden täyttävä Väiski-kotikissa.


Tutustuminen on mennyt hyvin. Aluksi Pinni suhisi aina kun leikkimiseltään Väiskin huomasi. Nyt närkästyminen alkaa vasta, kun nirppana jää alakynteen painissa (vaikka olisikin itse hyökännyt Väiskin houkuttelevasti heiluvan hännän kimppuun). Mirrit välillä jopa lepäilevät yhdessä. Väiskin haukottelu antaa käsitystä tilanteen raukeudesta.


Väiski haluaisi kovasti antaa pesuja Pinnille, mutta Pinni kertoo kyllä huolehtivansa omasta hygieniastaan. Silloin Väiski yleensä selättää Pinnin ja antaa pakkopesun Pinnin muristessa alla.
Tässä toverukset nukkuivat nätisti ja kun palasin kameran kanssa paikalle, taistelu oli alkanut.


Pinni ei vieläkään ole suostunut syömään purkkiruokaa kuin vahingossa, kun ilkeä emäntä on hämännyt sotkemalla hyvän lihan sillä moskalla. Myös emännän kädestä purkkiruokaa voi maistaa. Mennään siis aika pitkälti barf-linjalla huijausyrityksiä jatkaen.

Pinni lähettää terkkuja!

Ihanaa kaveruutta siellä! Pikkuisen pitää tietysti pojalle sähistäkin, että tietää kuka määrää

Ajai! Eiköhän tosta vielä hyvä tule

Ps. Onko toi vikan kuvan sinimusta asia joku mieletön pikselipöytäliina tai vastaava välttämättömyys? Tai sit olen taas yksin mauton

Ihana toi nukkukuva! Kivoja hetkiä uuden perheenjäsenen kanssa!

noora wrote:Ajai! Eiköhän tosta vielä hyvä tule

Ps. Onko toi vikan kuvan sinimusta asia joku mieletön pikselipöytäliina tai vastaava välttämättömyys? Tai sit olen taas yksin mauton

Se on välttämätön pikselikravatti, joka tietty kiinnitetään nipsulla, ettei tarvitse osata solmia

Emma wrote:Se on välttämätön pikselikravatti, joka tietty kiinnitetään nipsulla, ettei tarvitse osata solmia

En. Kestä.

Tuo nukkukuva on kyllä varsinainen sydämensulattaja Teillä näkyy tutustuminen lähteneen mukavasti käyntiin

Voi niitä ihania
Täällä ollaan Pinnin siskon Shnellyn ja isompien kissojen kanssa tutustuttu ranskanbulldoggiin, ja toistaiseksi koiralla on yhä kaksi ehjää silmää. Se on jopa oppinut tekemään nopeita väistöliikkeitä huitaisujen varalta, kun menee tutkimaan kissoja liian läheltä...

Kokeile Whiskas mmm -pussiruokia, niitä pennut meillä söi aika mielellään vaikka ne olikin tarkoitettu vanhalle herkkusuulle. Jos niiden kanssa sais vaikka houkuteltua Pinnin syömään myös haluamaasi merkkiä.

Tulossa tylsästi kuvaton posti, mutta jotain kuitenkin.

Käytiin keskiviikkona sterilaatiossa Pinnin kanssa (vain Pinni tosin steriloitiin). Bongattiin palstatuttukin bengalilauman kanssa vastaanotolla. Terkut vaan! Pinni toipui hienosti leikkauksesta. Nyt leikkaushaava on vähän turvoksissa, mutta siitä varoiteltiin kyllä jo lääkärissä eli en oo painanut vielä paniikkinappulaa.

Pinnistä on tullut samanlainen ruuanhuutaja kuin Väiskistä eli saa nähdä pitääkö lähteä syöppöjen tukiketjuun huutamaan apua myöhemmin. Olin ylpeä, kun annoin Pinnille kokeiltavaksi kanankaulan jäystämistä ja sehän hävisi kokonaan pienen ahmatin suihin. Väiskillä meni muistaakseni muutama kaula ennen kuin selätti paksuimman luukohdan kitusiinsa.

Pinnin lempileluja on nykyään pillit ja huutelen täällä sitten kahelina "pilli, tuo Pinni eiku". Pinni tykkää leikkiä myös vähävetisessä ammeessa pilleillä.

Vaihdettiin toiseen hiekkikseen Pirkan mikrohiekkaa aiemman kristallihiekan tilalle eikä sen jälkeen ole tullut mitään toiseen. Pinni on niin rakastunut uuteen hiekkaan, että välillä menee istumaan sinne ilman asiaakaan. Yritti heittää painiksi laatikossa Väiskin kanssa, kun Väiski meni kurkkimaan.

Pinni ei pyri oikeastaan syliin enää muuten kuin nukkumaan, vaikka kehrää kyllä silitettäessä kovaäänisesti. Aamuisin herättää mut nuolemalla karkealla kielellään, mikä on aika ärsyttävää Kun herään, niin voidaan kuitenkin jäädä pitämään hellää halihetkeä sänkyyn vähäksi aikaa ennen kuin nälkä voittaa.

Juu, mukavaa oli nähdä Pinni ihan sattumalta muutenkin kun virtuaalisesti
Hyvä, että paraneminen sujuu, on kyllä ihan mahtava eläinlääkäri