Bengalipulinaa

Joista ensin esitellään nuorempi bengali tulokas. Viralliselta nimeltään CattiCartanon Mirza. Varsin oli reipas bengali poika, ei ole vielä ekan parin päivän aikana näyttänyt minkäänlaista ikävän kaipuuta syntymä kotiinsa. eka yökin meni hienosti nukkuessa vieressäni, ei ainuttakaan naukaisua koko yönä, aina aloitti heti kehräämään, kun hänet heilautin peiton päältä hereille. Pientä totuttelua vaatii vielä tuon 2 vuotiaan maatiais naaraan kaveriksi tulemiseksi, mutta ihan lupaavalta alkaa näyttämään jo silläkin saralla. ja ne pakolliset kuvat:

ensin leikitään..


sitten kiipeillään innoissaan..


ja vielä pakollinen hyppykuva..

Tervetuloa Mirza! Kotiutuminen näyttää olevan käynnissä sangen bengalimaiseen tapaan elikkä vauhdikkaasti! Kunhan vielä tuo "isosisko" saadaan toipumaan alkujärkytyksestä ni veikataan että kotiutuminen jatkuu tuplavauhdikkaasti..
Hauskoja leikkipäiviä toivottaa Pullalan väki!

Mirzalle ja sen kaverille paljon terveisiä Mummilta ja Kissalehdon kissoilta. Näyttää ja kuulostaa tosi hyvältä. Kyllä se vanhempi kissa huomaa parissa päivässä, kuinka hauskaa on, kun on ikioma leikkikaveri. Siinä saa sitten karhuntaljatkin lattialla kyytiä, kun vauhdilla painellaan peräkkäin hippasta

Piti sanomani että tosi hyvän hyppykuvan olet onnistunut ottamaan

Tervetuloa meidänkin puolestamme kirjoittelemaan tänne .
Näyttää poika olevan lakeuren pelekäämättömin saalistaja

-J-

Sitten muutama sana ja kuva tuosta toisesta kaverista, hän on reilu parivuotias maatiais naaras.


Jo pienenä olisi pitänyt huomata tuosta asenteesta, että "kohta täällä laitetaan tapetoinnit uusiksi". Vanhoja on kyllä innokkaana revitty pois (vähän epäjärjestelmällisesti sieltä täältä), mutta uusia se ei ole vielä laittanut.


suunnilleen vuoden ikäisenä, mustalla lasipöydällä on kiva peilailla.


ja nykyisellään. ihan hienosti tullaan jo toimeen Mirzan kanssa. kiipeillään samassa puussa, ja lyödään palloa yhdessä.

Ihan mahtavan hauska tuo viimeinen kuva, on niin kuvaava ilme!

Pienien vastustelujen jälkeen on meidänkin Mirzassa alkanut näkymään bengalimaisia piirteitä, kuten jatkuvaa ruuan perään huutamista. Viimeiset pari viikkoa se ei ollut ihan oma itsensä. on kyllä ruoka maistunut, kun sitä on annettu, mutta kuitenkin jostain syystä ollut paino pienessä laskussa jatkuvasti. Viime perjantaina sitten rokotuksen jälkeen tuli paha oksennus- ripulitauti, ja pyhien jälkeen viimein tiistai aamuna lääkärille, jolloin kissan kunto alkoi olla jo todella heikko. Painoa oli tuolloin enää 1040 grammaa, kun sitä oli ollut kuukautta aiemmin 1390 grammaa. Lääkärissä ravintoliuosta ruiskulla suoraan nahan alle, kun ei oikein tiputuksessa jaksanut odotella paikallaan. lisäksi vielä antibioottikuuri päälle. Sitten sieltä lääkäristä palasikin ihan eri kolli, ei tietoakaan enää mistään vaivoista, ja alkoi ruoka maistumaan rodulle tyypilliseen tapaan. seuraavana iltana hyvä ystävämme OBH Nordica näytti jo 1300 grammaa. Aiemmat pari viikkoahan kului muutenkin pääasiassa makoillen, mutta nyt kaikki paikat ja asiat ja esineet kiinnostaa ihan eritavalla. Nyt meilläkin vasta on bengali.

Voi pientä. Onneksi tällaisilla oksennuspöpöillä on tapana parantua yhtä pikaisesti kuin ovat tulleetkin. Isoin huoli noin pienellä on aina tuo kuivumisen ehkäisy. Paino putoaa kuivumisenkin takia vaarallisen nopeasti ja silloin tärkeintä pennulle on yrittää antaa jotain apteekin ravintonestettä -sokerisuolaliuosta (pelkkää vettä vain alkuhätiin).
Nyt vain ottamaan kasvua kiinni monipuolisella ruualla, vitamiineja ja kalkkia unohtamatta.