Sveitsissä näyttelyssä...
Posted: 19.10.2010 08:11
Hei,
ihan tämmöinen kepeä "avaus"... Kävin sunnuntaina (17.10.) kissanäyttelyssä Lausannessa, ja olin aika vaikuttunut. Olipahan kissanäyttely, jossa ei ollut hälinää (paitsi erittäin paljon yleisöä) tai kiirettä: häkit (70 x 70) valmiina paikallaan, selkeästi numeroituna, lisäksi näyttelyvihkon tiedot myös yleisön tiedoksi häkin etupuolella, että näkee heti mitä kissaa ihailee. Eurokattaus ja euroverhot, mutta rodut hauskasti sekaisin.
Eläinlääkäritarkastus oli perusteellisempi, siinä kuunneltiin myös kissan sydän ja keuhkot ja tarkistettiin mikrusirun numero. Silti - en ymmärrä kuinka tämä on mahdollista - jonotusta ei juuri ollut: kun tulin ovesta, vain yksi oli kissoineen ennen minua jonossa. Selkeyttä näyttelytilaan toi se, että kaikkien häkkien edustan alaosassa (miten tämä nyt kätevästi ilmaistaan?) oli niitä kimpsuja ja kampsuja peittämässä Royal Caninin mainoslakana. Ringin sisäpuolella oli valmiina tuolit jokaiselle kaksijalkaiselle ja lisäksi pöytiä, joilla voi hoitaa kissoja tai vaikka pitää nyyttikestit (meidän ringissä pidettiin) koko porukalle.
Tuomarit olivat arvossaan korokkeella, seitsemästä tuomarista kolme oli tutunoloisia: Mme Sata Hamailainen (tähän kuuluisi lukuisa määrä pilkkuja vääriin paikkoihin), Mme C. Rautio, M V. Saarela. Tuomarikorokkeen reunassa näyttävät kukkakoristelut kuin Wienin uudenvuoden konsertissa: 22 rehusommitelmaa! Ja kuten "ranskalaisissa" (oikeasti Lausanne on Sveitsiä) tilaisuuksissa aina, ruokahuolto on järjestetty hyvin. Kokinhatulla varustettu mies teki tiskin takana ruokia, joita nautittiin ranskalaisia maataloustuotteita siemaillen. Ylipäänsä ruokailuun oli varattu kaksi tuntia aikaa, ja kaikki kissat oli arvosteltu ennen tätä, paneeli alkoi neljältä ja hoitui todella joutuisasti. Siinä tuomarit istuvat edelleen pöydissään korokkeella, ja kissoja kierrätetään tuomarilta toiselle.
Niin, olen siis muuttanut Ranskaan, aivan Sveitsin ja Italiankin tuntumaan, siinä syy tälle visiitille...
terv. Riitta
PS Ai niin, sveitsiläisten täplikkäiden bengalien taso oli mielestäni varsin korkea. Oma Sheelani onnistui silti saamaan luokassa 12 VP- ja TP-tittelit.
ihan tämmöinen kepeä "avaus"... Kävin sunnuntaina (17.10.) kissanäyttelyssä Lausannessa, ja olin aika vaikuttunut. Olipahan kissanäyttely, jossa ei ollut hälinää (paitsi erittäin paljon yleisöä) tai kiirettä: häkit (70 x 70) valmiina paikallaan, selkeästi numeroituna, lisäksi näyttelyvihkon tiedot myös yleisön tiedoksi häkin etupuolella, että näkee heti mitä kissaa ihailee. Eurokattaus ja euroverhot, mutta rodut hauskasti sekaisin.
Eläinlääkäritarkastus oli perusteellisempi, siinä kuunneltiin myös kissan sydän ja keuhkot ja tarkistettiin mikrusirun numero. Silti - en ymmärrä kuinka tämä on mahdollista - jonotusta ei juuri ollut: kun tulin ovesta, vain yksi oli kissoineen ennen minua jonossa. Selkeyttä näyttelytilaan toi se, että kaikkien häkkien edustan alaosassa (miten tämä nyt kätevästi ilmaistaan?) oli niitä kimpsuja ja kampsuja peittämässä Royal Caninin mainoslakana. Ringin sisäpuolella oli valmiina tuolit jokaiselle kaksijalkaiselle ja lisäksi pöytiä, joilla voi hoitaa kissoja tai vaikka pitää nyyttikestit (meidän ringissä pidettiin) koko porukalle.
Tuomarit olivat arvossaan korokkeella, seitsemästä tuomarista kolme oli tutunoloisia: Mme Sata Hamailainen (tähän kuuluisi lukuisa määrä pilkkuja vääriin paikkoihin), Mme C. Rautio, M V. Saarela. Tuomarikorokkeen reunassa näyttävät kukkakoristelut kuin Wienin uudenvuoden konsertissa: 22 rehusommitelmaa! Ja kuten "ranskalaisissa" (oikeasti Lausanne on Sveitsiä) tilaisuuksissa aina, ruokahuolto on järjestetty hyvin. Kokinhatulla varustettu mies teki tiskin takana ruokia, joita nautittiin ranskalaisia maataloustuotteita siemaillen. Ylipäänsä ruokailuun oli varattu kaksi tuntia aikaa, ja kaikki kissat oli arvosteltu ennen tätä, paneeli alkoi neljältä ja hoitui todella joutuisasti. Siinä tuomarit istuvat edelleen pöydissään korokkeella, ja kissoja kierrätetään tuomarilta toiselle.
Niin, olen siis muuttanut Ranskaan, aivan Sveitsin ja Italiankin tuntumaan, siinä syy tälle visiitille...
terv. Riitta
PS Ai niin, sveitsiläisten täplikkäiden bengalien taso oli mielestäni varsin korkea. Oma Sheelani onnistui silti saamaan luokassa 12 VP- ja TP-tittelit.
Onko hinnat kovemmat vai mites.
Sveitsissä varmasti käy kissoja juuri Ranskasta ja muista lähimaista, kun sinne on niin kätevä matka monesta suunnasta. Onnea Sheelalle, ei mikään ihme että nätti tyttö pärjää oli ma sitten mikä tahansa. Tuolla keskisessä Euroopassa ei olla niin hysteerisiä kissapöpöjen ja allergeenien kanssa, näyttelyitä voidaan järjestää suunnilleen missä tahansa eikä kukaan saa allergia tai mitään muitakaan kohtauksia asiasta. Kylläpä iski vähän reissukärpänen kun tuota Riitan juttua luki!