Hei, asiani on tällainen.
Minulla on kotikissanpentu, kolli, jonka aion leikata, jahka se varttuu tarpeeksi. Haluisin sille toisen kissan kaveriksi. Haaveilen siitä, että löytäisin oman rodun, ja voisin alkaa harrastaa joskus tulevaisuudessa kasvatusta. Bengali on kiinnostanut minua erittäin paljon nyt ehkä vuoden ajan, mutta en ole vielä nähnyt bengalikissoja livenä. Ajattelin, että odottelisin muutaman vuoden, tutustuisin rotuun, kävisin näyttelyissä katsomassa kissoja ja keskustelisin kasvattajien kanssa. Jos ajatus tuntuisi silloinkin vielä ihanalta, haluaisin ostaa tyttöpennun, jonka kanssa aloittaisin kasvatusharrastuksen.
Mutta haluaako kukaan kasvattaja myydä siitostason pentua ihmiselle, jolla ei ole ennestään itsellään ollut bengalia? Ja koska olisin kasvatuksessa ensimmäistä kertaa liikenteessä, tarvitsisin varmasti tytön kasvattajalta paljon neuvoja, apua ja tukea. Onko kukaan kasvattaja valmis lähtemään sellaiseen, vai myydäänkö siitostason pentuja vain kokeneille, jo valmiiksi kasvattajanimen omaaville ihmisille? Kasvattajakurssin aion ilman muuta käydä. En myöskään haluaisi ostaa ensin lemmikkibengalia, ja hankkia vasta sitten toista kissaa siitokseen, koska asun, ja tulen luultavasti asumaan lähes koko ikäni, kerrostalossa. Kissani ulkoilee vain valjaissa. En halua kerrostaloasuntoon liian montaa kissaa, ettei tule ahtautta ja stressiä. Minulla jo oleva kotikissa ja mahdollinen bengalityttö olisi minulle se sopiva "lauma".
Ajattelin, että ostaisin tyttöpennun sitä silmällä pitäen, että haluaisin ehkä vielä teettää sillä pennut, mutta en kuitenkaan sadan prosentin varmuudella haluaisi sitoutua siihen, että teettäisin ne, koska tyttö saattaisi syystä tai toisesta pysyä ainoastaan rakkaana lemmikkinä. Eihän koskaan vai olla vuoren varma, millainen elämäntilanne tulevaisuudessa on ja onko se paras pennuille. Pitääkö siitospentua ostaessa sitoutua toimimaan kasvattajana, vai onko mahdollista ostaa siitospentu ja sitten, kun aika olisi kypsä, lyödä lukkoon pentusuunnitelmat ja hakea kasvattajanimeä?
Olen nyt 21-vuotias, eikä siitospennun hankkiminen ole ajankohtaista vielä kolmeen, neljään vuoteen ja aion sinä aikana tutustua rotuun mahdollisimman perusteellisesti, mutta haluaisin kuitenkin tietää, miten toimia, että osaisin varautua ja kysyä kasvattajilta oikeita asioita.
t. Verna
Pennun hankkimisesta kasvatukseen
Moderators: huiskamestari, Mäykynen, kainaloinen, toimitus, Mummi
Re: Pennun hankkimisesta kasvatukseen
Hei Verna
Jos kissaa hankkiessasi et ole täysin varma, haluatko oikeasti kasvattaa, Sinulle saattaisi sopia parhaiten sijoituskissa. Tällöin kasvatusvastuu säilyy kasvattajalla ja samalla kuitenkin saisit kasvattajalta neuvoja, apua ja tukea ja pääsisit aivan vierestä seuraamaan kasvatusta ja pentujen hoitoa.
Sijoitussopimuksia tehdään hyvin erilaisia, sellasiakin, että jo ensimmäisen pentueen jälkeen kissa siirtyy omistukseesi ja halutessasi voit teettää kissalla pennut omalla kasvattajanimelläsi. Silloin olisit saanut Sinulle sopivan kokoisen lauman, kaksi kissaa, joista toinen olisi kasvatuskissa.
Jos päätät hankkia sijoituskissan, kannattaa hyvissä ajoin jutella kasvattajien kanssa tästä mahdollisuudesta ja etsiä sellainen kasvattaja, jonka kanssa yhteistyö tuntuisi toimivan ja jonka kasvatustavoitteita arvostat.
Kasvattaminen toki on mahdollista aloittaa suoraan omallakin kissalla, mutta tällöin kasvatukseen ja rotuun pitää perehtyä hyvin huolellisesti jo etukäteen.
Käy kissanäyttelyissä tutustumassa bengaleihin, jututa niiden omistajia ja kasvattajia, liity mukaan rotuyhdistykseen ja johonkin kissayhdistykseen (Rurok, Kes-Kis,Isrok,Porok jne) ja mene mukaan yhdistystoimintaan vaikka aluksi olemalla talkooapuna näyttelyiden järjestämisessä. Näin voit luoda suhteita kasvattajiin ja rodun harrastajiin jo hyvissä ajoin ennen kasvatuksen aloittamista.
Voit tutustua kissanäyttelymaailmaan syvällisemmin menemällä mukaan näyttelytoimintaan ennen rotukissan hankimista, sillä myös maatiaisten näyttelyttäminen on mahdollista. Lueskele kissakirjallisuutta, netin rotukissapalstoja, jne. Mieti, millaisia kasvatustavoitteita sinulla on, millaisia bengaleita haluaisit kasvattaa ja missä kattojärjestössä kasvattaisit (FIFe vai TICA).
Siitostason pentu on hiukan hankala käsite,koska lemmikkitasoiselle, näyttelylemmikille ja siitostasoiselle ei ole olemassa virallista määritelmää. On otettava huomioon sekin, että samassa paketissa ei välttämättä saa kaikkea eli hyvä siitostasoinen kissa ei välttämättä ole menestyvä näyttelylemmikki ja kaikki hyvin näyttelyissä pärjäävät kissat eivät välttämättä ole hyviä siitoskissoja.
On mahdotonta sanoa etukäteen, myisikö joku sinulle kissaa siitokseen. Hyväkin pentu myydään yleensä mieluummin lemmikiksi kuin siitoskissaksi, jos kasvattaja ei ole täysin samoilla linjoilla kissan ostajan kasvatustavoitteista. Jos etsit riittävästi, varmasti löydät siitoskissankin. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että ei ota kissaa ihan mistä tahansa, vaan sellaisesta paikasta, että voi oikeasti luottaa kissan olevan terveytensä ja taustansa puolesta siitostasoinen. Tärkeää on myös varmistua, että kasvattajaa kiinnostaa kissa vielä senkin jälkeen, kun omistusoikeus on siirtynyt eli että saat tarvittaessa kasvattajalta myös tukea ja neuvoja.
Siitokseen ostetulla pennulla ei ole mikään pakko kasvattaa, ostaja päättää aina lopulta, kasvattaako kissalla vai ei.
Jos aikoo kasvattaa, on ennen kissan hankkimista syytä hakea kasvattajanimi, sillä monet eivät edes myy kissaa siitokseen ellei ostajalla ole kasvattajanimeä. Kasvattajanimen hakeminen on helppoa. Monilla on kasvattajanimi "varmuuden vuoksi" jopa vuosia ennen kasvatustoiminnan aloittamista eivätkä kaikki kasvattajanimen hankkineet koskaan aloita kasvatustoimintaa, sillä kasvattajanimen hakeminen ei velvoita siihen.
Jos kissaa hankkiessasi et ole täysin varma, haluatko oikeasti kasvattaa, Sinulle saattaisi sopia parhaiten sijoituskissa. Tällöin kasvatusvastuu säilyy kasvattajalla ja samalla kuitenkin saisit kasvattajalta neuvoja, apua ja tukea ja pääsisit aivan vierestä seuraamaan kasvatusta ja pentujen hoitoa.
Sijoitussopimuksia tehdään hyvin erilaisia, sellasiakin, että jo ensimmäisen pentueen jälkeen kissa siirtyy omistukseesi ja halutessasi voit teettää kissalla pennut omalla kasvattajanimelläsi. Silloin olisit saanut Sinulle sopivan kokoisen lauman, kaksi kissaa, joista toinen olisi kasvatuskissa.
Jos päätät hankkia sijoituskissan, kannattaa hyvissä ajoin jutella kasvattajien kanssa tästä mahdollisuudesta ja etsiä sellainen kasvattaja, jonka kanssa yhteistyö tuntuisi toimivan ja jonka kasvatustavoitteita arvostat.
Kasvattaminen toki on mahdollista aloittaa suoraan omallakin kissalla, mutta tällöin kasvatukseen ja rotuun pitää perehtyä hyvin huolellisesti jo etukäteen.
Käy kissanäyttelyissä tutustumassa bengaleihin, jututa niiden omistajia ja kasvattajia, liity mukaan rotuyhdistykseen ja johonkin kissayhdistykseen (Rurok, Kes-Kis,Isrok,Porok jne) ja mene mukaan yhdistystoimintaan vaikka aluksi olemalla talkooapuna näyttelyiden järjestämisessä. Näin voit luoda suhteita kasvattajiin ja rodun harrastajiin jo hyvissä ajoin ennen kasvatuksen aloittamista.
Voit tutustua kissanäyttelymaailmaan syvällisemmin menemällä mukaan näyttelytoimintaan ennen rotukissan hankimista, sillä myös maatiaisten näyttelyttäminen on mahdollista. Lueskele kissakirjallisuutta, netin rotukissapalstoja, jne. Mieti, millaisia kasvatustavoitteita sinulla on, millaisia bengaleita haluaisit kasvattaa ja missä kattojärjestössä kasvattaisit (FIFe vai TICA).
Siitostason pentu on hiukan hankala käsite,koska lemmikkitasoiselle, näyttelylemmikille ja siitostasoiselle ei ole olemassa virallista määritelmää. On otettava huomioon sekin, että samassa paketissa ei välttämättä saa kaikkea eli hyvä siitostasoinen kissa ei välttämättä ole menestyvä näyttelylemmikki ja kaikki hyvin näyttelyissä pärjäävät kissat eivät välttämättä ole hyviä siitoskissoja.
On mahdotonta sanoa etukäteen, myisikö joku sinulle kissaa siitokseen. Hyväkin pentu myydään yleensä mieluummin lemmikiksi kuin siitoskissaksi, jos kasvattaja ei ole täysin samoilla linjoilla kissan ostajan kasvatustavoitteista. Jos etsit riittävästi, varmasti löydät siitoskissankin. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että ei ota kissaa ihan mistä tahansa, vaan sellaisesta paikasta, että voi oikeasti luottaa kissan olevan terveytensä ja taustansa puolesta siitostasoinen. Tärkeää on myös varmistua, että kasvattajaa kiinnostaa kissa vielä senkin jälkeen, kun omistusoikeus on siirtynyt eli että saat tarvittaessa kasvattajalta myös tukea ja neuvoja.
Siitokseen ostetulla pennulla ei ole mikään pakko kasvattaa, ostaja päättää aina lopulta, kasvattaako kissalla vai ei.
Jos aikoo kasvattaa, on ennen kissan hankkimista syytä hakea kasvattajanimi, sillä monet eivät edes myy kissaa siitokseen ellei ostajalla ole kasvattajanimeä. Kasvattajanimen hakeminen on helppoa. Monilla on kasvattajanimi "varmuuden vuoksi" jopa vuosia ennen kasvatustoiminnan aloittamista eivätkä kaikki kasvattajanimen hankkineet koskaan aloita kasvatustoimintaa, sillä kasvattajanimen hakeminen ei velvoita siihen.