Kissat ja koirat

[Orja]

^Se oli jotenkin arvattavissa

[jagulaari]

Taas on kovasti kutitellut mielessä tämä aihe.. Jokos HM-J:n kotona on bengali? Myös muilta otetaan kuulumisia vastaan.

[Mia]

Meidän lauma koostuu laumasta koiria ja toisesta kissoja, ihmisten lisäksi. Koiria oli tämän kokoonpanon laumassa ensin. Osa tottunut kissoihin, osa tottunut ajamaan kissoja Silloinen rotukirjo poikkesi nykyisestä kyllä, silloin rhodesiankoiria ja dobberi. Eka kissa tuli aikuisena, jotensakin koiriin tottuneena. Toka tuli myös aikuisena, hyvinkin koiriin tottuneena. Nää ei olleet bengaleita, suurin osa tästä eteenpäin kyllä. Sen jälkeen tuli koiriin tottumaton aikuinen kissa. On pari koiriin tottumatonta pentuakin sitten jossain vaiheessa tullut. Ja jälleen kissoja ajamaan opetellut nuorikko koira. Ja useempi kissoihin tottumaton pentu. Ja on mennyt, pentuja ja joku aikuinenkin isojen ja pienien koirien kaveriksi. Aikaa on siis kulunut, vuodet korjanneet koiravanhuksia enkeleiksi ja kissakatraassa on myös niitä sijoituskodeissa varttuneita omia kasvatteja kuin joitakin uuden kodin etsineitä. Nykyisten koirien enemmistö on kilpailevia metsästyslinjaisia salukeja (näöllään ajavia saaliinsa itse tappavia koiria).
Muutamaan oteeseen on ollut aikoja, että poissa ollessamme on täytynyt jakaa kissat ja koirat eri tilohin, varmuuden vuoksi. Varsinaisia ongelmia ei ole koskaan ollut, saati sitten vahinkoja sattunut. Koirat hoivaa pentuja ja elää täysin rauhaisaa rinnakkaiseloa kissojen kanssa. Mutta suinkaan ei ole itsestäänselvyys, että kaikki menee niin. Meillä on ehdoton ja tiukka raja siinä, että kissoja ei ajeta, ei pentunakaan vaikka miten leikillään. Meillä on kissat koirien yläpuolella, vapaa valtiaita, koirat ei. Ja se on koirille kerrottu. Sitten kun asia on selvä ja selkäytimeen kirjoitettu ja luottamus pelaa, toki on enemmän varaa yhteisille leikeille. Kyse ei ole lajirasismista vaan silkastaan turvallisuudesta.
Yhteiselo pelaa loistavasti, vaatii sääntöjä ja silmää eläinten käytökselle. Vähän pienemmällä porukalla toki on helpompaa opetella tulkitsemaan eläimiä. Itse olen kokenut yllättäen paimenkoirat kaikkein vaikeimpana kissan kanssa. Haukkuva hyvin vilkas ja leikkisä koira tuntuu olevan monelle varsin vaikea hallittava niin ettei kissan elämä olisi jatkuvaa koiraa pakoon juoksua. Tosin, myös niin että leikkisä koira saattaa saada bengalille sarvet päähän Mm. bengali + saksanpaimenkoira joka kyllä tottelevaisesti makaa paikallaan kun käsketään, ja kissa sit tekee kaikkensa saadakseen koiran liikkeelle, kuten puree varpaista jos ei muu auta.
Mun mielestä riistaviettisen koiran kanssa aikuinen koiriin tottunut kissa on helpompi vaihtoehto kuin pentu. Ihan vain siitä syystä, että se on isompi ja järkevämpi. Koiran pitäisin alkuun kiinni, komennon alla tai muutoin niin ettei ajotilannetta pääse vahingossakaan syntymään ja antaisin kissan kulkea. Se on aina pahin jos koira pääsee sinkoamaan kissan perään => koira keksii kivan leikin + kissalla kestää taas pitkään luottaa ja käyttäytyä rohkeasti. Rohkeaan kissaan on aina helpompi tutustuttaa kuin pelkäävään.
Mitään kamalan absoluuttista on tietenkin mahdoton sanoa. Eri tilanteet on aina eri tilanteita. Mahdottomana itse en pitäisi mitään nimenomaista yhdistelmää. Riippuu niin paljon koirasta ja kissasta ja ennen kaikkea omistajasta. Tärkeintä minusta kuitenkin on, että ihminen osaa lukea eläimiä ja ymmärtää ja osaa ottaa vastuun koko laumansa viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista.

[jagulaari]

Kiitos kattavasta informaatiosta!
Taidat olla ensimmäinen, joka on sitä mieltä, että aikuinen kissa parempi. Tätä minäkin pyörittelin alun alkaen päässäni. Se olisi kuitenkin jo fyysisestikin suurempi ja sillä olisi jonkinlainen käsitys siitä miten koira käyttäytyy.
Voi olla, että koirani vallan tykästyy kissakaveriin, ei voi tietää kun kokemusta ei ole. Irtokissoja täällä vilisee, niitä sitten katsellaan lenkkipolun varressa, mutta lähikontaktia kissaan ei ole. En edes osaa sanoa miksi pyörittelen näitä skenaarioita päässäni, minulla on kotikotona ollut kissoja ja koiria, eikä silloin käynyt mielen vieressäkään tulevatko ne toimeen. Tulivat yleensä ja jos eivät tulleet niin eivät viettäneet aikaansa kimpassa.
Osaa tää ny olla vaikeeta..

[Mummi]

Löysin Koiramme- lehdestä nro 11/2008 artikkelin "Kuin kissat ja koirat?" jossa kerrotaan tutkimuksiin perustuen (israelilaiset tutkijat/ eläinten havainnointi + omistajien kuvaukset) kissojen ja koirien yhteiselosta mm. seuraavaa:
-yleistä: koirien ja kissojen välinen kanssakäyminen voidaan jakaa 3 luokkaan: eläimet suhtautuvat toisiinsa joko ystävällisesti, välinpitämättömästi tai aggressiivisesti (mummin oma kommentti- 0-tulos-ei mitään uutta).
-Samassa taloudessa elävät ovat toisiaan kohtaan yleensä ystävällisiä ja sosiaalisia.
-Kissat hakeutuvat usein perheen koiran seuraan ja pyrkivät leikkimään niiden kanssa.
-Uros- ja narttukoirien välillä ei havaittu olevan eroja niiden suhtautumisessa samassa taloudessa eläviin kissoihin
-Tutkijoiden alkuolettama: yksinelämään sopeutuneet, reviiritietoiset kissat suhtautuvat huonommin niiden alueelle muuttavaan eläimeen kun taas sosiaaliset koiraeläimet ottavat uudet tulijat kuten kissan paremmin vastaa.
Tutkimustulos oli päinvastainen: Koirien ja kissojen välinen suhde oli rauhallisempi, jos kissa oli tullut taloon ensin.
Kissan käytös koiraa kohtaan oli samanlaista riippumatta siitä oliko se tullut taloon ennen koiraa vai sen jälkeen. Koiran käytös kissaa kohtaan taas riippui siitä kumpi tuli taloon ensin. Oli selvästi todennäköisempää, että koira suhtautui kissaan joko agressiivisesti tai välinpitämättömästi jos kissa oli tullut perheeseen koiran jälkeen.
Tutkijat uskovat tämän johtuvan koiran eikä kissan luonteesta. Koirat ovat lähes täysin riippuvaisia omistajastaan sekä fyysisen että emotionaalisen hyvinvoinnin puolesta. Sen vuoksi koira olettaa olevansa omistajan huomion keskipiste.
Kissa on riippumattomampi eikä koiran tulolla talouteen ole sen vuoksi yhtä suurta merkitystä sen sosiaalisten suhteiden osalta.
Tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että vaikka kissat ja koirat sopeutuvat parhaiten toisiin nuorena, ei tottuminen suinkaan sen jälkeenkään ole mahdotonta, kissojen ja koirien yhteiselämä on siis mahdollista kaikista ennakkoluuloista huolimatta.
Näin siis tutkijat em. jutussa.
Ja sopeutumisesta todistavat lukuisat kissa- ja koirataloudet, on kyseessä sitten bengali ja bernhardilainen tai maatiaiskissa ja staffi- Omistaja on tässäkin paljon vartija

[Luru]

Meillä on kissojen ja mäyräkoiran tutustuttamisprojekti. Kissat asuvat minun luonani, mutta mäyräkoira on yhteisomistuksessa. Varmaan tutustuminen on hitaampaa, kun koira ei ole jatkuvasti täällä, mutta alku on sujunut ihan hyvin Luru-bengali ei ole toistaiseksi oikein välittänyt tuosta "omituisennäköisestä kissasta" mutta Dali-maatiainen on jo melkein hyväksynyt lauman uuden jäsenen

[noora]

Voi taivas, ihana nappisilmä! Ja herkullisen näköinen tilanne