Taidan olla yhtä jääräpää kun tuo bengalimme; mutta oli pakko vielä tulla kysymään että
IHANKO OIKEASTI VOI ANTAA NIIN PALJON KUN SYÖ ??? 
No ihan oikeasti "ei ole tarpeen"
Kyllä se pentu kasvaa isoksi kissaksi hieman pienemmälläkin ruokamäärällä eli "kohtuus se pitää olla kerjätessäkin"
sanottiin meillä päin männä vuosituhannella.
Minkä ikäinen se pieni ahmatti nyt olikaan? Anna sille ruokaa 3-4 kertaa päivässä sellaisia annoksia kun kuvittelet kissan normaalisti luonnossa syövän + ehkä hieman yli. Eihän kissa normaalisti mitään puolen kilon hiiripaisteja masuunsa vetele
Tosin luonnonvaraisilla kissapedoilla on taipumus syödä saadessaan mahdottomasti, kun ei ole tietoa seuraavasta ateriasta. Meidän mirreillä seuraava ateria on kyllä taattu niin, ettei niiden tarvitse kerralla ahmia hillittömästi
Minulla on kerran ollut pentueessa pentu ,joka söi kaiken minkä sai irti ja vähän enemmänki, kun muut pennut olivat jo aikaa lopettaneet. (Sulopulla: Se ei ollut muuan tunnettu täpläturkki vaan sen täpläturkin veli
)
Kerran se pääsi syömään "niin paljon kuin halusi," kun muut olivat jo lopettaneet ruokailun. Lihaa oli jäänyt lautaselle kiitettävän paljon ja pentu söi kaiken. Ja sen jälkeen se makasi ruokalautasen vieressä pari tuntia, kun ei jaksanut mahaansa lattialta nostaa.
No kyseinen mirri on kunnostautunut myöhemminkin "varastamalla" kauppakassista jauheliha- lihapaketteja ja syömällä ne- mitäs on niin huolimatonta isäntäväkeä, että jättää kauppakassin lattialle purkamatta sisältöä jääkaappiin
Ja kerran se pääsi ahmimaan raksupussin sisällön tyhjäksi. Omistajat soittivat hätääntyneenä, kun pelkäsivät kissan halkeavan- raksuilla kun on taipumus turvota mahassa. No onneksi siitä selvittiin parafiiniöljykuurilla
Vähänkö meinasin mennä konkurssiin 