Suomessa toimii nykyään kolme kansainvälisesti merkittävää kissojen kattojärjestöä: FIFe, TICA ja CFA. Näillä kaikilla on pitkä historia ja ne kuuluvat maailmanlaajuisesti tärkeimpiin kissajärjestöihin. Seuraavassa muutama sana näistä yhdistyksistä.
FIFe eli Fédération Internationale Féline perustettiin alkujaan Euroopan kansainväliseksi kissayhdistykseksi 1949. Alun perin järjestön nimi olikin siksi Fédération Internationale Féline d'Europe, lyhennettynä FIFE. Kun vuonna 1972 Brasilian kansallinen kissayhdistys otettiin mukaan FIFEen ja yhdistyksen toiminta laajeni siten Euroopan ulkopuolelle, yhdistyksen nimestä pudotettiin sana 'Eurooppa' pois, jolloin FIFEstä tuli FIFe.
FIFe on kansallisten jäsenjärjestöjen liitto. FIFeen ei siis voi kuulua suoraan henkilöjäsenenä, vaan jonkin kansallisen jäsenjärjestön (Suomessa Suomen Kissaliitto ry:n) kautta. Kansalliset jäsenjärjestöt ovat velvollisia noudattamaan FIFen omia sääntöjä, mutta tämän lisäksi kukin jäsenjärjestö voi luoda omia maakohtaisia lisäsääntöjä.
Nykyään FIFessä on mukana 41 kansallista jäsenjärjestöä 39 maasta, myös Euroopan ulkopuolelta. FIFessä on 40 hyväksyttyä kissarotua, FIFen muodostavat kansalliset jäsenjärjestöt rekisteröivät vuosittain yhteensä yli 110 000 sukutaulua ja 3000 kissalan nimeä sekä järjestävät yli 650 näyttelyä vuodessa. Kansainvälisiä FIFe-tuomareita on 212. Bengali hyväksyttiin FIFessä vuonna 1999.
Suomeen FIFe rantautui vuonna 1975 perustetun Suomen Kissaliitto ry:n mukana (http://www.kissaliitto.fi/).
TICA eli The International Cat Association on alun perin pohjoisamerikkalainen kissajärjestö, joka on perustettu 1979. TICAssa kissat rekisteröidään genotyypin perusteella, ja TICA onkin maailman suurin geneettinen kissarekisteri. TICAlla on yhtenäiset kasvatustoimintaa koskevat säännöt, joita sen kaikki jäsenet ovat velvollisia noudattamaan, ilman maakohtaisia lisäsääntöjä.
Yksi TICAn merkittävä ero useimmista muista kattojärjestöistä poiketen on se, että TICAan voi kuulua suoraan henkilöjäsenenä. Edelleen TICAn toimihenkilöt valitaan ja sääntömuutoksista päätetään suoraan yleisellä ja välittömällä vaalilla. Samaten henkilöjäsenet voivat kuulua oman rodun rotujaostoon ja äänestää suoraan omaa rotua koskevista kysymyksistä.
Nykyään TICAssa on mukana 215 jäsenyhdistystä (clubs) ympäri maailman. Pelkästään Euroopassa on 55 jäsenyhdistystä. TICAssa on 57 hyväksyttyä kissarotua. TICA-tuomareita on 157, ja näyttelykalenterissa on tälle vuodelle jäljellä vielä yli 130 näyttelyä ympäri maailman.
TICAa voidaan hyvällä syyllä kutsua bengaleiden kotijärjestöksi, sillä juuri TICA hyväksyi bengalin omaksi standardinmukaiseksi rodukseen ensimmäisenä kattojärjestönä maailmassa vuonna 1986.
Suomessa TICA-kasvatusta on ollut ainakin jo vuodesta 1997 asti. TICA-näyttelytoiminta alkoi Suomessa vuonna 2008. Suomessa TICAn aktiivisena jäsenyhdistyksenä toimii FINTICAt-kissayhdistys (http://www.finticat.fi/).
CFA eli The Cat Fancier's Association on alkujaan yhdysvaltalainen vuonna 1906 perustettu kissayhdistys. Nykyään CFA on Pohjois-Amerikan johtava kattojärjestö ja maailman suurin kissarekisteri. CFA:lla on yhtenäiset kasvatustoimintaa koskevat säännöt, joita kaikki sen jäsenjärjestöt ovat velvollisia noudattamaan, ilman maakohtaisia lisäsääntöjä.
CFA:han kuuluu yli 650 jäsenyhdistystä (clubs) ympäri maailman. CFA:ssa on 39 hyväksyttyä kissarotua, ja yhdistys järjestää maailmanlaajuisesti yli 400 näyttelyä vuosittain. Rekisteröinti- ja näyttelytoiminnan lisäksi CFA:lla on säätiö, joka jakaa varoja eläinlääketieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä rahastoja mm. kodittomien rotukissojen auttamista varten.
Suomeen CFA rantautui keväällä 2006 perustetun Cat Fanciers of Finland ry:n mukana (http://cfa.org/).
Vastuuntuntoinen kasvattaja on sitoutunut noudattamaan oman kissayhdistyksensä ja sitä kautta jonkin kansainvälisen kissajärjestön sääntöjä. FIFe on vaikuttanut Suomen Kissaliitto -nimisen yhdistyksen kautta Suomessa pisimpään, joten on luonnollista, että monet suomalaiset kissakasvattajat kuuluvat FIFeen. Vaikka TICA ja CFA ovat Suomen näkökulmasta FIFeä uudempia kattojärjestöjä, ovat ne saaneet jo muutaman vuoden Suomessa-oloaikanaan suuren määrän sekä vanhoja että uusia kasvattajia rekistereihinsä. TICA- ja CFA-kasvattajien määrä lisääntyy myös muualla Euroopassa vauhdilla. Jotkin TICAan ja CFA:han siirtyneiden kasvattajien vanhoista kasvattajanimistä on jouduttu vaihtamaan päällekkäisyyden vuoksi, koska esim. TICAssa on jo saattanut olla aikaisemmin rekisteröitynä sama kasvattajanimi jollekin toiselle henkilölle toisessa maassa.
Eri kattojärjestöjen alla mm. rotujen rotumääritelmissä on pieniä tai joissain tapauksissa merkittävämpiäkin eroja, samoin näyttelytoiminta poikkeaa eri kattojärjestöjen alla merkittävästi toisistaan, rekisterit rakentuvat hiukan eri periaatteille (esim. TICAssa rekisteröidään silmien väri aina, FIFessä vain tietyillä roduilla), ja kattojärjestöjen päätöksentekorakenteet poikkeavat toisistaan.
Asiallinen bengalikasvattaja rekisteröi pentunsa aina joko suoraan TICAan tai kansallisen jäsenyhdistyksen kautta FIFeen. Koska TICAssa, FIFessä ja CFA:ssa ovat hyväksyttyinä osin eri rodut, ja bengali ei kuulu CFA:n rekisteröimiin rotuihin, bengali ei ole koskaan CFA-rekisteröity. Nämä suuret kattojärjestöt tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä mm. rekisteröimällä toisen kattojärjestön kissoja ristiin "tuonteina". Lisäksi yhteistyö ilmenee siten, että TICA-rekisteröityjen kissojen on mahdollista osallistua FIFe-näyttelyihin ja FIFe-rekisteröityjen TICA-näyttelyihin. Myös tuomarit vierailevat arvostelemassa näyttelyissä yli järjestörajojen.
****
Em. kissajärjestöjen ja kissarotujen lukumäärää koskevat luvut koskevat vuotta 2010.