Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt yhdistyksen sääntömuutoksen 17.8.2021. Ohessa yhdistyksen säännöt kokonaisuudessaan.
Suomen bengalikissat –The Finnish Bengal Cats Club
1. Yhdistyksen nimi on Suomen bengalikissat - The Finnish Bengal Cats Club ry. Yhdistyksen kotikunta on Tampere.
2. Yhdistyksen tarkoituksena on
- edistää Suomessa bengalikissarodun hyvinvointia, arvostamista, tuntemusta, jalostusta, kasvatusta ja harrastusta
- valvoa ja ohjata rodunjalostustoimintaa
- tutkia kissojen kasvatus- ja hoitokysymyksiä sekä
- edustaa Suomen bengalikissaharrastajia. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi tehdä yhteistyötä kansainvälisesti hyväksyttyjen kissayhdistysten kanssa edellyttäen, että nämä tahot toiminnallaan edistävät pyyteettömästi ja tasapuolisesti eri kissarotujen hyvinvointia ja tervettä kasvatustoimintaa. Päämääräänsä yhdistys pyrkii
- tiedottamalla jäsenistölleen ajankohtaisista asioista ja tapahtumista jäsenlehdessä tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla
- kannanotoilla kissajärjestöjen päätöksentekoon
- kissanäyttelyillä, julkaisutoiminnalla, esitelmillä, neuvonnalla sekä muulla vastaavanlaisella toiminnalla.
3. Yhdistyksellä on oikeus hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta. Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys voi harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa, kuten rotupöytämyyntiä kissanäyttelyissä, myyjäisiä, esittelynäyttelyiden järjestämistä ja lahjoitusten vastaanottamista sekä toimeenpanna asianomaisella luvalla rahankeräyksiä.
4. Yhdistys noudattaa soveltuvin osin Fédération Internationale Félinen (FIFe) voimassa olevia sääntöjä. Yhdistyksen toiminnan kannalta hyödyllisiin yhdistyksiin liittymisistä ja eroamisista päättää yhdistyksen jäsenkokous.
5. Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä tai perhe-, kannatus- tai kunniajäseniä. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jonka perheen joku muu jäsen on varsinainen jäsen tai kunniajäsen. Kannatusjäsen, jolla ei ole päätösvaltaa yhdistyksen kokouksessa, voidaan hyväksyä hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa, kriteereinä mm. nuhteettomuus ja eettinen toiminta. Kannatusjäsenet voivat olla luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Jo saavutetut jäsenoikeudet säilyvät sääntömuutoksien yhteydessä.
6. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kaikki kissankasvatuksesta ja kissatyön edistämisestä ja bengalikissoista kiinnostuneet luonnolliset henkilöt. Jäseniksi liittymisen hyväksyy hallitus, kunniajäsenen hyväksyy jäsenkokous.
7. Varsinaiset jäsenet ja perhejäsenet maksavat vuosittain yhdistyksen vuosikokouksessa määrättävän jäsenmaksun kunakin vuonna tammikuun loppuun mennessä. Yhdistyksen perustajajäsenet voidaan anomuksesta vapauttaa jäsenmaksusta heidän oltuaan yhdistyksen jäseniä yhtäjaksoisesti vähintään viisi (5) vuotta. Yhdistyksen jäsen on oikeutettu eroamaan yhdistyksestä välittömästi, kun hän on ilmoittanut siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittanut siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Maksettuja jäsenmaksuja ei palauteta. Yhdistyksen jäsen voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä, jos hän toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella estää yhdistyksen päämäärien toteuttamista, vahingoittaa sen mainetta tai toistuvasti tai vakavasti rikkoo yhdistyksen eettisiä sääntöjä. Jäsenellä on oikeus saattaa erottamista koskeva hallituksen päätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi ilmoittamalla siitä hallituksen puheenjohtajalle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan. Tämän ilmoituksen perusteella hallitus on velvollinen ottamaan erottamista koskevan asian esille ensimmäisessä yhdistyksen kokouksessa, joka pidetään sen jälkeen, kun ilmoitus hallituksen puheenjohtajalle on tehty.
8. Yhdistyksen kokous voi hallituksen ehdotuksesta kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka merkittävällä tavalla tai pitkäaikaisella, mallikelpoisella toiminnallaan on edistänyt rotukissatyötä. Ehdotus raukeaa, ellei 2/3 annetuista äänistä sitä kannata. Kunniajäsenen ei tarvitse maksaa jäsenmaksua.
9. Jäsen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta 31.1. mennessä, katsotaan yhdistyksestä eronneeksi. Hän voi kuitenkin päästä uudelleen jäseneksi maksamalla yhdistyksen jäsenmaksun.
10. Yhdistyksen asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Vuosikokouksessa valitaan hallitukseen kahdeksi vuodeksi kerrallaan 4-6 varsinaista jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja, lisäksi valitaan yksi varajäsen, jonka toimintakausi on kaksi vuotta. Hallituksen toimintakausi alkaa yhdistyksen vuosikokouksesta. Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen tehtäväänsä.
11. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Sen lisäksi hallitus valitsee sihteerin ja rahastonhoitajan sekä muita tarpeelliseksi katsottavia toimihenkilöitä ja toimikuntia, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta yhdistyksen jäsenistä. Toimikunnat toimivat hallituksen alaisina ja valvonnassa.
12. Hallitus on päätösvaltainen kun puolet (1/2), mutta vähintään kolme hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja mukaan lukien, on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, mutta vaaleissa ratkaisee arpa.
13. Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
14. Yhdistyksen päätösvalta kuuluu yhdistyksen kokoukselle.
15. Yhdistyksen vuosikokous pidetään kunakin kalenterivuonna kesäkuun loppuun mennessä. Kokoukseen voidaan hallituksen niin päättäessä osallistua kokouksen aikana myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
16. Yhdistyksen sääntömääräisessä vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Hyväksytään yhdistyksen vuosikertomus ja tarkastetaan tilinpäätös
2. Luetaan tilintarkastajien lausunto
3. Hyväksytään tilinpäätös ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
4. Valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsen pykälän 10 mukaisesti
5. Valitaan tarvittaessa yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli ei valita tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja yksi varatoiminnantarkastaja.
6. Hyväksytään yhdistyksen tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma
7. Päätetään jäsenmaksusta ja muista maksuista
8. Päätetään yhdistyksen toimihenkilöille maksettavista palkkioista
9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
17. Tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja tarvittavat pöytäkirjat on esitettävä tarkastusta varten yhdistyksen tilintarkastajille tai jos yhdistykselle ei ole valittu tilintarkastajia vaan toiminnantarkastajat, tilit ja tarvittavat pöytäkirjat esitetään tarkastusta varten toiminnantarkastajille, joiden on palautettava ne lausuntoineen hallitukselle 2 viikkoa ennen yhdistyksen vuosikokousta.
18. Kokouskutsu yhdistyksen varsinaisiin kokouksiin annetaan jäsenistölle tiedoksi vähintään 4 viikkoa ennen kokousta julkaisemalla kokouskutsu bengaliyhdistyksen jäsenlehdessä tai lähettämällä kokouksesta tieto jäsenistölle sähköpostilla tai kirjeellä. Hallituksen kokoukset kutsutaan koolle vähintään 7 päivää ennen kokousta lähetetyllä kirjallisella kutsulla. Yhdistyksen ja hallituksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallituksen kokouksia voidaan pitää myös erilaisten viestintälaitteiden välityksellä. Ainakin yksi hallituksen kokous vuodessa pidetään niin, että osanottajat ovat fyysisesti läsnä kokouksessa.
19. Asia, jonka jäsen haluaa esittää varsinaiselle kokoukselle, on kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle vähintään 30 päivää ennen seuraavaa sääntömääräistä kokousta. Jokaisella 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä kannatusjäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla voi äänestää. Kaikki päätökset tehdään ja vaalit toimitetaan avoimella äänestyksellä, ellei äänestystä suljetuin lipuin ole vaadittu ja kannatettu. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni mutta vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.
20. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii tietyn asian käsittelemistä varten. Kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat ja kokous kutsutaan koolle pykälän 18 mukaisesti.
21. Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos vähintään ¾ yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä niitä kannattaa. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä samanlaisella määräenemmistöllä yhdistyksen kokouksessa. Päätös on vahvistettava ¾ määräenemmistöllä vähintään kolme kuukautta myöhemmin pidettävässä uudessa kokouksessa, joka on kutsuttu koolle ao. tarkoitusta varten.
22. Jos yhdistys purkautuu, on sen varat käytettävä yhdistyksen tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi purkautumisen vahvistaneen jälkimmäisen kokouksen päätöksen mukaan.